Pirityiset järjesti yhteistyössä Marttojen, Thermopoliksen ja Kansanmusiikki-Instituutin kanssa Kestävän kehityksen illan, jossa kuultiin energiansäästöön ja arkipäivän kuluttamiseen liittyviä vinkkejä sekä saatiin esimerkkejä kulttuurisesta ja sosiaalisesta kestävästä kehityksestä. Tapahtuma järjestettiin Kaustisella Pelimannitalolla 27.9.2023.
Tapahtuma järjestettiin osana Kestävän kehityksen viikkoa. Kestävän kehityksen viikko on areena, jossa maaseudun toimijoiden vastuullisuustyö tuodaan näkyväksi ja käydään keskustelua alueen kestävyyskysymyksistä. Kestävän kehityksen viikko on vuosittainen tapahtumaviikko, joka järjestetään v.k 39. https://kestavankehityksenviikko.fi/
Roskaako ruoka? Eroon ruokahävikistä!
Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Martat ovat opettaneet kestävän arjen taitoja jo yli 120 vuoden ajan. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen myötä kestävän arjen taitoja tarvitaan entistäkin enemmän. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Biskop oli tilaisuudessa kertomassa ruokahävikistä ja antoi hyviä vinkkejä sen vähentämiseen. Kun ruokaa päätyy roskiin, kaikki sen tuotannon aikana muodostunut ympäristökuormitus on syntynyt turhaan. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa 20–25 kiloa henkilöä kohden. Suunnitelmallisuus on paras tapa torjua hävikkiä. Lisäksi kannattaa rohkeasti kokeilla uusia tapoja hyödyntää jäljelle jäänyt ruoka: esimerkiksi perunamuusista rieskoja, kaurapuurosta sämpylöitä.
Kokeile ruokahävikkilaskuria Ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy ruokahävikkiä vuositasolla. Samalla saat arvion myös syntyvän hävikin rahallisesta arvosta, hävikin aiheuttamasta hiilijalanjäljestä ja voit verrata näitä lukujasi suomalaisten kotitalouksien vastaaviin keskimääräisiin lukuihin. https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home
Yhteisö auttaa ja vahvistuu samalla itse
Marttojen toiminta on monipuolista ja Martat ovat monessa mukana. Kaustisen Marttayhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä kertoi yhdistyksen toiminnasta ukrainalaisten auttamiseksi, jossa yhdistyy kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Yhdistys on auttanut Kaustisen seudulle tulleita ukrainalaisia, ottanut heitä mukaan toimintaan ja yhdessä järjestäneet esim. kahvilapäiviä ja keräyksiä raha- ja tavara-avustusten toimittamiseksi Ukrainaan.
Kahvipöydässä oli tarjolla ukrainalaisten tekemää hunajakakkua. Hunajakakku on perinteinen leivonnainen Itä-Euroopan maissa ja sen resepti vaihtelee hiukan alueesta ja emännästä riippuen. Kakku makeutetaan hunajalla, joten se ei ole liian sokerinen.
Energiatehokkuus säästää ympäristöä ja lompakkoa
Thermopolis Oy on asiantuntijaorganisaatio, joka on erikoistunut uusiutuvan energian-, energiatehokkuuden- ja kestävän kehityksen edistämiseen. Thermopolis tarjoaa maksutonta energianeuvontaa kunnille, pk-yrityksille ja kuluttajille Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Thermopoliksen projektipäällikkö Pauli Kortesoja kertoi Kestävän kehityksen illassa vinkkejä kotitalouksien energiansäästöön liittyen ja piti tietoiskun aurinkopaneeleihin liittyen.
Asumisen energian kulutus muodostaa kotitalouksien hiilijalanjäljestä liki kolmasosan. Siksi asumisen ympäristövaikutusten vähentämisessä olennaista on keskittyä energiansäästöön ja mahdollisuuksien mukaan uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen.
Kotitalouksissa energiaa kuluu eniten kodin ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen, seuraavaksi eniten kodinkoneisiin ja valaistukseen. Suurin säästöpotentiaali on huonetilojen lämmityksessä, oli lämmitysjärjestelmä mikä tahansa. Asuinhuoneiden lämpötilan säätö, turhien valojen sammuttaminen, viihdelaitteiden valmiustilan kytkeminen pois päältä ja kodinkoneiden järkevä käyttö ovat esimerkkejä siitä, miten pienillä teoilla voidaan säästää energiaa helposti. Lisäksi energiaa ja sitä kautta ympäristöä voidaan säästää esimerkiksi rakennussuunnittelulla ja uusiutuvan energian käytöllä. (www.kuluttajaliitto.fi)
Elävä kulttuuri vahvistaa yhteisöjen kestävää kehitystä
Kansanmusiikki-instituutti on suomalaisen kansanmusiikin ja tanssin tutkimus-, tiedotus- ja palvelukeskus. Kansanmusiikki-intituutti toimii aineettoman kulttuuriperinnön suojelun edistämiseksi ja Unesco-sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti yhteistyössä muiden järjestöjen, perinneyhteisöjen ja Museoviraston ja muiden viranomaisten kanssa. Kansanmusiikki-instituutin kehittämispäällikkö Lauri Oinon puheenvuorossa kuultiin kestävän kehityksen tavoitteista ja siitä, miten elävä kulttuuriperintö ja kestävä kehitys linkittyvät toisiinsa.
Soivan esimerkin elävästä kulttuuriperinnöstä ja sen mukanaan tuomasta yhteisöllisyydestä toi Aikuisnäppärien ryhmä. Näppärit ovat joustava ryhmä, joka kokoaa eri ikäisiä ja -tasoisia soittajia joko kurssien tai yhteisien esiintymisien merkeissä. Näppäriaatteen mukaan musisoimisen tulisi olla luonteva osa ihmisten arkea ja kanssakäymistä. Pedagogiikan sanoma musiikkikasvatukselle on, että kestävä arvopohja voidaan saavuttaa kytkemällä taidemusiikin kasvatus omaan perinteeseen. Tämä takaa omaleimaisten kulttuurien säilyvyyden ja rikastaa musiikkielämää. Oman kulttuurin tuntemus ja arvostus auttaa myös ymmärtämään muita kulttuureja.
Illan aikana pelattiin myös kestävän kehityksen bingoa, joka herätteli miettimään, miten kestävä kehitys näkyy omassa arjessa ja valinnoissa.
Juurista voimaa ja kestävyyttä kyliin
Pirityisten strategiassa kestävän kehityksen teemaa käsitellään ruohonjuuritason näkökulmasta painottaen alueen tarpeita ja tavoitteita sekä paikallisen maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksia edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Alkaneella rahoituskaudella kaikissa tukihakemuksissa tulee avata, miten hankkeessa huomioidaan maaseudun kestävä kehitys.
Koska monet eivät ole sisäistäneet kestävän kehityksen määritelmää, he eivät tunnista toimivansa sen mukaisesti jokapäiväisissä toimissaan. Kestävä kehitys on oikeastaan hyvin pitkälle maalaisjärjellä ajattelemista ja niin sanotusti järkevää arkipäivän toimintaa. Kestävä kehitys on aina ollut osa maaseutua ja kylien ja yhteisöjen toimintaa. Kestävyys tarkoittaa kylissä ensisijaisesti kyläelämän jatkumista ja kylien tulevaisuuden turvaamista. Kyläyhdistykset ovat kestävän elämän ankkureita. Niiden ylisukupolvinen toiminta välittää perinteitä ja kulttuurista jatkuvuutta. Tärkeitä elementtejä ovat ylpeys omasta kylästä ja yhteisöstä, niihin liittyvä tulevaisuudenusko sekä kokemus osallisuudesta, jotka kaikki vahvistavat juurtumista asuinalueeseen. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys syntyy kohtaamisista, yhteisestä tekemisestä ja tapahtumista. Yhdistykset tarjoavat vapaaehtoistyön voimin paljon maksuttomia palveluita koko kylälle. Monet yhdistysten tuottamista toiminnoista luovat sosiaalista turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Yhteisöllisyydessä tulee esille kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet, mutta ennen kaikkea sosiaalinen kestävyys, jonka keskeisiä ajatuksia ovat vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen.
Kestävän kehityksen kulttuurinen alue on laaja. Se tarkoittaa sekä luovuuden että kulttuurisen moninaisuuden huomioimista. Se on oman kulttuurin, mutta myös muiden erilaisten kulttuurien olemassaolon sekä erilaisuuden kunnioitusta ja hyväksymistä. Siihen liittyy myös erilaisten kulttuurien välisen yhteiselon kehittyminen. Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä hyväksytään monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sekä arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia.
Kylissä toimivat yhdistykset jakavat tietoa, aktivoivat asukkaita ja kokoavat kylän kehittämistarpeita, joita on mahdollista toteuttaa esimerkiksi Leader-rahoituksen avulla. Yhdistykset tekevät paljon konkreettista työtä, jolla on ympäristön tilaa parantava tai ympäristökasvatusta edistävä vaikutus. Yhdistykset mm. rakentavat ja ylläpitävät luontopolkuja, kosteikkoja ja perinnemaisemia. Hyvinvoiva luonto ja ympäristö kylissä heijastuvat suoraan asumisviihtyvyyteen ja alkutuotannon elinkeinojen säilymiseen. Maaseudulla asuville luonto on lähellä ja siten myös ekologinen kestävyys huomioidaan luontevasti. Ympäristön ja luonnon kestävä hyödyntäminen ja paikalliset toimenpiteet ympäristön hyväksi lisäävät ekologista kestävyyttä. Kylien taloudelliseen kestävyyteen vaikuttavat alueen työmahdollisuudet, kylän asukkaiden ikärakenne, kausiluonteisuus työvoiman ja matkailun saralla sekä kylien sijainti.
