Leader Pirityisten hallituksessa on nyt avoinna näköalapaikka maaseudun kehittämiseen! Hallituksen jäsenenä pääsee aktiivisesti osallistumaan aluekehittämiseen ja tuomaan Leader -työhön oman alueensa ja alansa asiantuntijuutta ja verkostoja. 

Pirityisten hallituksessa on 9 varsinaista ja 9 varajäsentä, siis 2 jäsentä jokaisesta Pirityisten toimialueen kunnasta (Kokkolan alueelta vanhat kunnat Kälviä, Lohtaja, Ullava). Hallituksen kokoonpanossa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, eli hallituksen jäsenet edustavat tasapuolisesti maaseudun asukkaita, kuntia, yrityksiä ja yhdistyksiä. Hallituksen jäseneksi valitaan 2 vuotiskaudeksi kerrallaan, kausia voi enintään olla kolme.  

Vuonna 2024 hallituksessa avautuu viisi paikkaa (Kälviä, Veteli, Halsua sekä 2 paikkaa Lestijärvelle). Uudeksi hallituksen jäseneksi voi asettua ehdolle tähän syyskokoukseen jokaisesta kolmikannan (julkinen hallinto, yhteisöt ja yritykset sekä maaseudun asukkaat) edustajistosta. Hallituksen jäsenten valinnat tekevät yhdistyksen jäsenet syyskokouksessa. Pirityisten syyskokous järjestetään keskiviikkona 22.11.2023 klo 19.00 Toholammilla Lampin Tuvalla (Minttutalo).

Leader-hallitustyöskentely on erinomainen tilaisuus päästä vaikuttamaan paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Hallituksen tehtäviä ovat toiminnan ohjaaminen, rahoitettavien hankkeiden valinta, Pirityisten strategian toteutumisen seuranta sekä työnantajana toimiminen. Hallitus kokoontuu 8 – 10 kertaa vuodessa. Kokoukset toteutetaan ns. hybridikokouksina, jolloin osallistuminen kokoukseen voi tapahtua joko läsnä olevana kokouspaikalla tai etäyhteyksien avulla. Hallitustyöskentelystä maksetaan kokouspalkkio, mikäli hallitustyöskentely ei kuulu viranhoitoon.  

Hallituksen jäsenillä on kehittämistyössä tärkeä ja aktiivinen rooli. Hallituksen jäsenen tehtävänä on tuoda yhdistykseen omaa paikallista ja ammatillista osaamista sekä omat verkostonsa. Hallituksen jäsenten tulee olla itse aktiivisia ja oma-aloitteisia hankkimaan ja jalostamaan tietoa, luomaan kontakteja ja vaikuttamaan ryhmän toimintaan niin kokouksissa kuin muulloinkin. Hallituksen jäseniltä edellytetään sitoutuneisuutta osallistua kokouksiin ja käyttää aikaansa hallitustyöskentelyyn myös kokousten ulkopuolella perehtyen kokousmateriaaleihin, osallistuen koulutuksiin ja tapahtumiin sekä tuoden esiin Leaderin mahdollisuuksista omalla paikkakunnalla ja omissa verkostoissa. Hallitustyöskentely vaatii yhteistyökykyä sekä halua laajentaa myös omaa osaamistaan. 

Hallitus koostuu ehdottoman kolmikannan mukaisesti alueemme kuntien, yhdistysten ja paikallisten asukkaiden edustajista ja kiertojärjestys takaa sen, että hallituksessa on laaja seudullinen edustus. Hallituksen jäsenen tulee olla sen kunnan vakituinen asukas, jota hän edustaa hallituksessa. 

Erityisen tärkeää on se, että kolmasosa hallituksen jäsenistä on sellaisia paikallisia maaseudun asukkaita, jotka eivät edusta työnsä tai muun asemansa vuoksi paikallista julkista hallintoa tai sellaisia yhdistyksiä ja suuria yrityksiä, joiden kiinnostuksen kohteissa ovat toimintaryhmän toimialaan kuuluvat asiat. Jos yrittäjä kuuluu samalla paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallitukseen, silloin hän edustaa muitakin kuin itseään eli hän on yhdistyskiintiössä. Yksittäiset pienyrittäjät (alle 10 htv) kuuluvat maaseudun asukkaiden kiintiöön. 

Yhteisöedustajat ovat paikallisissa maaseudun kehittämistyöhön liittyvissä organisaatioissa sekä suurissa yrityksissä (10 tai yli 10 henkilötyövuotta työllistävissä yrityksissä) päättävässä asemassa olevat henkilöt kuten kyläyhdistysten, kylätoimikuntien, 4H-yhdistysten, Mannerheimin lastensuojeluliiton, metsästysseurojen, tuottaja- ja neuvontajärjestöjen, maa- ja kotitalousseurojen, yrittäjäyhdistysten, nuorisoseurojen, maamiesseurojen tai muiden vastaavien toimijoiden hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet tai näiden johtavassa asemassa olevat työntekijät. 

Kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat kuuluvat paikallisen julkisen hallinnon kiintiöön. Paikallisen julkisen tahon edustajia ovat kunnanvaltuutetut (myös varajäsenet, harkinnan mukaan esim. 7. varajäsen), kunnanhallitusten jäsenet, kunnanjohtaja, kunnansihteeri, elinkeinoasiamies, maaseutusihteeri, kunnaninsinööri sekä sellaisten oppilaitosten johtajat, jotka ovat mahdollisia tuen hakijoita. Lisäksi kunnan edustajiksi katsotaan sellaisten lautakuntien tai kunnan asettamien toimikuntien puheenjohtajat (ei jäsenet), joiden tehtäväkenttään kuuluvat maaseudun kehittämisasiat. Maakuntaliittojen ja seurakuntien johtavassa asemassa olevat työntekijät ja luottamusmiehet (esim. maakuntajohtajat, kirkkoherrat, maakuntaliiton valtuuston ja kirkkovaltuuston jäsenet) kuuluvat julkisen hallinnon kolmannekseen.