Keski-Pohjanmaalla on elävä kulttuuriperintö, joka nähdään osana alueen hyvinvointia, vetovoimaa ja sosiaalista eheyttä. Perinnettä halutaan myös siirtää uusille sukupolville, elävänä ja siten muuttuvanakin.  Toive on, että kaikki ikäryhmät kokevat osallisuutta ylisukupolviseen perinteeseen.  
 
Lastenkulttuurikeskustoiminta ja –verkosto on 20 vuoden aikana levinnyt ympäri Suomea, mutta Keski-Pohjanmaalla sellaista ei vielä ollut. Tarve ja hyödyt ovat kuitenkin selvät. Lastenkulttuurin kautta vahvistuva kulttuurinen osallisuus on investointi lasten kykyyn toimia aktiivisina kansalaisina yhteiskunnassa läpi elämän.Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus taiteen tekemiseen ja kokemiseen asuinpaikkaan ja perheen varallisuuteen katsomatta. Tämä oikeus on kiinni aikuisten teoista. Taidekasvatus kehittää luovaa ja kriittistä ajattelua sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Nämä taidot ja luovat kyvyt ovat avaimia monenlaisten kestävään yhteiskuntaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseen niin tänään kuin tulevaisuudessa 
 
Keski-Pohjanmaalla haluttiinkin rakentaa maakunnan omiin vahvuuksiin nojaava lastenkulttuuriverkosto, jotta alueen lastenkulttuuritarjonnan määrä, laatu, kattavuus ja koordinaatio saataisiin asianmukaiselle tasolle. Kansanmusiikki-instituutin hankkeessa perustettiin tätä tarkoitusta varten Lastenkulttuurikeskus Lykky. Lykky on lastenkulttuuriin erikoistunut verkosto, jossa toiminnan keskiössä on elävä kulttuuriperintö.  
-Lykky nimenä viestittää asioiden tuuppaamisesta liikkeelle, onnesta ja perinnepainopisteestä, sanahan tarkoittaa alueen murteessa myös neuleen silmukkaa, valottaa koulutusvastaava Anni Järvelä. 
 
Lastenkulttuurikeskus Lykky pyrkii edistämään alueen lastenkulttuuria koordinoimalla lastenkulttuuriin liittyvää toimintaa sekä järjestämällä lastenkulttuuriin liittyviä tapahtumia. Perusajatuksena oli tuoda ammattimaisesti toteutettua lastenkulttuuria kaikkien alueen lasten ja nuorten saataville yhteisön tarpeet ja toiveet huomioiden. Kehittämispäällikkö Lauri Oino kertoo, että keskipohjalaisten koulujen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.  
– Toiminnassa keskityttiin pitkälti koulupuolelle, jotta tavoitettaisiin tasa-arvoisesti kaikki lapset, eikä vain niitä, jotka käyvät ohjatuissa harrastuksissa, Oino kertoo.  

Toimintaan osallistui tuhansia keskipohjalaisia lapsia

Koulutusvastaava Anni Järvelä kertoo, että lastenkulttuuri on nimenomaan lapsille suunnattua ja lasten lähtökohdista rakennettua toimintaa, ja joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä.  Koulujen kulttuuri- ja taidekasvatusta tuettiin mm. koulukonserteilla, päiväkotikonserteilla, työpajoilla, ja koulujen iltapäivätoiminnan tai varhaiskasvatuksen yhteydessä toteutetuilla musiikkihetkillä. Lastenkulttuurikeskus Lykyn musiikkihetkiin sekä ohjattuihin tanssi-, soitto- ja taidetyöpajoihin osallistui hankeaikana tuhansia keskipohjalaisia lapsia.  
– Esimerkiksi vuoden 2019 kevääällä toteutettu Kamukärry-työpaja kiersi 8 alueen koulua, ja siihen osallistui noin 450 oppilasta. Koulupäivän aikana toteutetuissa työpajoissa rakennettiin tanssia, soittoa ja laulua sisältävä esitys ammattimaisten ohjaajien avulla, Oino kertoo.  
 
Koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksen tukemisen lisäksi Lastenkulttuurikeskus Lykky on järjestänyt lastenkulttuuritapahtumia, tukenut kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmatyötä ja pyrkinyt lisäämään alueen lastenkulttuuriosaajien verkostoitumista. Oino kertoo, että tavoitteena on tukea kuntia kulttuurikasvatuksen toteuttamisessa suunnitelmallisesti, laadukkaasti ja kattavasti. 
– Lastenkulttuurikeskusten liitto ja kulttuuriperintökasvatusseura on kehittänyt tähän mallia. Se edistäisi oman alueen elävän kulttuuriperinnön säilymistä ja hyvinvointia. Kulttuuriperintö tarvitsee tekoja ja  yksilöitä pysyäkseen elävänä, Oino kertoo.  
 
Lykky toimii Kaustiselta käsin, ja Lykyn käynnistäminen on osunut samaan ajankohtaan kuin kaustislaisen viulunsoittoperinteen nousu Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloo,n sekä Lykky-hankkeen käynnistäneen Kansanmusiikki-instituutin akkreditointi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen asiantuntijajärjestöksi ensimmäisenä järjestönä Suomessa.  
-Kaustisen Unesco-buumi on antanut kulttuuriperintöpainotteisen Lykynkin käynnistämiseen vahvan myötätuulen. Huomioarvo on mahtava, mutta Lykky ei ole pelkkää viuluperinnettä eikä Unescon sopimus ole pelkkiä listauksia. Sen toimeenpano nostaa kulttuuriperinnön hyvin laaja-alaisesti keskeiseksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen voimavaraksi – ja aina kestävästä kehityksestä puhuttaessa lapset ja nuoret ovat avainasemassa, Oino painottaa. 
 
Keskuksen toimintaa sivuavat myös mm. kädentaitoihin, teatteriin ja museoihin liittyvät projektit, joita suunnitellaan maakunnan eri toimijoiden kanssa.
-Yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa on a ja o, ja yhteistyötä haetaan myös naapurimaakuntien ja muidenkin lastenkulttuurikeskusten kanssa, Oino toteaa.

Oinon mukaan työ on saatu nyt hyvään alkuun. Hankkeessa toteutettu ammattimainen lastenkulttuuri on hänen mukaansa saavuttanut kohderyhmän tasapuolisesti, ja lisännyt alueen lasten ja nuorten tietoisuutta omasta kulttuuriperinnöstään. Kulttuuriperintöpainotteisella lastenkulttuuritoiminnalla on hänen mukaansa laajat ulottuvuudet.
– Yhä laajemmalle leviää ymmärrys siitä, että kestävä kehitys tarkoittaa myös sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä. On oivallettu, että yhteisöjen kulttuuriperintö ja sen siirtäminen seuraaville sukupolville on tässä keskeisessä asemassa, sekä turvaamisen kohteena että välineenä.
Oino kertoo, että Keski-Pohjanmaalla on selvästi tarvetta lastenkulttuurikeskukselle jatkossakin.
-Toivomme että voimme jatkaa lastenkulttuurin edistämistä myös tulevaisuudessa, hän toteaa.

Toiminta siirrettiin ulos ja virtuaaliseen muotoon

Lastenkulttuurikeskus sai hyvän alun ja vuoden 2019 aikana saatiin käynnistettyä normaali toiminta työpajoineen ja koululaiskonsertteineen. Koronavirusepidemian myötä toiminta piti tietysti sopeuttaa vallitsevaan tilanteeseen, ja tekeminen siirtyi pitkälti virtuaaliseksi keväällä 2020. Järvelä kertoo Lykyn toteuttaneen mm. videopohjaisia materiaalipaketteja ja Taiteilijoilta tekemistä koululaisille -tehtäväpaketteja.   
– Toteutimme myös aikakapseliseikkailu –kokonaisuuden, jonka avulla tavoitettiin lapset myös silloin, kun kouluille ei konkreettisesti päästy. Aikakapselit ovat teräspönttöjä, joiden sisään oli laitettu kouluun liittyviä esineitä eri aikakausilta. Aikakapselit piilotettiin koulun maastoon, ja niiden löydyttyä lapset pääsivät perehtymään tietyn aikakauden koulunkäyntiin liittyvään kulttuuriin. Oppilaiden tehtävänä oli keksiä mitä esineistöä he laittaisivat omalta ajaltaan aikakapseliin tulevaisuuden lasten ihmeteltäväksi, Oino kertoo. 
 
Lykky osallistui myös virtuaaliversiona toteutetuille Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. Koronatilanne aiheutti haasteita toiminnalle, mutta ulkoilmatapahtumien, virtuaalimateriaalien ja mielikuvituksen avulla saatiin  onneksi toteutettua paljon suunniteltua sisältöä.

Lykky siirtyy nyt kuntien rahoitettavaksi

Lauri Oino sanoo, että tavoitteena on alusta saakka ollut saada Lykky kuntien ja valtion rahoitettavaksi. Silloin siitä tulee pysyvää toimintaa, joka ei ole katkolla aina hankkeen loppuessa. Työ on saatu nyt hyvään alkuun. Hankkeessa toteutettu ammattimainen lastenkulttuuri on hänen mukaansa saavuttanut kohderyhmän tasapuolisesti, ja lisännyt alueen lasten ja nuorten tietoisuutta omasta kulttuuriperinnöstään.  
– Kulttuuriperintöpainotteisella lastenkulttuuritoiminnalla on laajat ulottuvuudet. Yhä laajemmalle leviää ymmärrys siitä, että kestävä kehitys tarkoittaa myös sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä. On oivallettu, että yhteisöjen kulttuuriperintö ja sen siirtäminen seuraaville sukupolville on tässä keskeisessä asemassa sekä turvaamisen kohteena että välineenä. Alueella on selvästi tarvetta lastenkulttuurikeskukselle jatkossakin. Toivomme että voimme jatkaa lastenkulttuurin edistämistä myös tulevaisuudessa, hän toteaa.

Teksti: Anu Kauppila, Lyhde III-tiedonvälityshanke