Wildlife Experiences

Kansainvälinen riistaruoka- ja metsästyskulttuurihanke

Leader-ryhmä Pirityisten kansainvälinen Wildlife Experiences -hanke (2019-2020) keskittyy luontoon ja sen antimien hyödyntämiseen. Hanke pyrkii tekemään tunnetuksi riistaruokaa ja edistämään sen käyttöä ja arvostusta. Kumppanimaana on Romania. Tarkoituksena on vaihtaa hyviä käytänteitä riistaruoan hyödyntämisessä maiden välillä sekä perehtyä eri kulttuurien ruokaperinteisiin ja tapoihin.  Parhaimmillaan vuorovaikutteinen ruoka- ja riistakulttuurin vaihdanta lisää villiruoan ja sen hankkimisen arvostusta.

 

Erilaiset jahdit ja niiden järjestämistavat sekä osallistumismahdollisuudet ovat muutoksessa, samoin perinteinen metsästysseuratoiminta. Hankkeella kartoitetaan Pirityisten toimialueen metsästysseurojen halukkuutta tutustua kansainväliseen metsästyskulttuuriin metsästysvaihdannan kautta. Tarkoitus on myös selvittää niitä haasteita ja mahdollisia ongelmakohtia, joita molempien maiden toimijat näkevät kyseisessä vaihdannassa. 

 

Romaniassa yhteistyökumppaneina ovat Leader-ryhmä LAG Bihor sekä koulutusorganisaatio Pro Time-R, Suomessa metsästysseura Vetelin Erä.

 

Kansainväliset vierailut

Ensimmäinen vierailu Romaniaan

Hankkeessa on vuoden 2019 aikana järjestetty yksi vierailu Romaniaan. Toinen vierailu oli 16.-21.1. 2020. Ensimmäinen järjestettiin matkailu-ja ruoka-alan yrittäjille 19.-24.9. 2019. Matkaan osallistui yhteensä 10 henkilöä. Vierailulla tutustuttiin mm. paikallisiin matkailunähtävyyksiin, riistan käsittelyyn ruoaksi valmistamista varten, paikalliseen viinin tuotantoon sekä vierailtiin romanialais-unkarilaisella ruokafestivaalilla. Tapahtuma oli sadonkorjuujuhla, jossa tarjottiin lähiseudun antimia ja paikallisesti pyydettyä riistaruokaa. Vierailua kyseisessä juhlassa isännöi hankkeen yhteistyökumppani LAG Bihor.

 

 

 

Romanialaiset Suomessa

25.-28.10. 2019 12 hengen ryhmä romanialaisia oli vierailulla Suomessa. He tutustuivat suomalaiseen luonto-ja riista-alan koulutukseen hankkeen yhteistyökumppanina toimivalla Perhon Riistalinjalla (Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä, Perhon toimipaikka; Luonto-ja ympäristöalan pt, luonto-ohjaaja). Vierailun kohteena oli oppilaitoksen opetustilat, Perhon yksikössä toimiva riistateurastamo sekä opetus-ja vierailukäyttöön rakennettu Komanteen kosteikkoalue, joka on ennallistettu vesilintuja varten sekä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Samalla kertaa vieraat kävivät tutustumassa myös paikalliseen luontoyritystoimintaan. Vierailu kohdistui matkailu-ja elämyspalveluyritykseen Perhon Eräelämykset, jonka yrittäjä-omistaja Jorma Koivuniemi isännöi. Tarjolla oli nokipannukahvit nuotiolla sekä paikan ja yritysmuodon sekä tietenkin keskipohjalaisen luonnon esittelyä.
 
26.10. vieraille järjestettiin Vetelissä tilaisuus, jossa esitelmöimässä oli edustajat paikallisestapartiosta, 4H-ryhmästä sekä Vetelin keskuskoulun biologian opettaja. Vierailijoille kerrottiin, miten luonto ja ympäristö on huomioitu paikallisessa nuorille suunnatussa yhdistys-ja kerhotoiminnassa. 4H:lla on runsaasti luontoon liittyviä aktiviteetteja ja kampanjoita, partiolaisille taas luonnon ymmärtäminen ja siellä liikkuminen on olennainen osa koko järjestön toimintaa. Vetelin Keskuskoulun biologiassa on toteutettu jo jonkin aikaa hyvin käytännönläheistä ja luontolähtöistä oppimistapaa. Tästä esimerkkeinä mainittakoon luonto-ja eräkerho, metsäpäivät, pienpuutarhaviljely tai vaikka live-lähetys oppilaille, jossa nettikamera seurasi, miten hautomakoneessa olevien kananmunien kehitys eteni kuoriutumisvaiheeseen saakka. Vieraat olivat sanalla sanoen vaikuttuneita siitä, miten luonto ja ympäristö meillä huomioidaan jokapäiväisessä arjessakin.
 
Lisäksi osa vieraista tutustui hankkeen yhteistyökumppanina toimivan metsästysseura Vetelin Erän hirvijahdin järjestelyihin jahtivieraina.
 
Koko ryhmä oli vieraana riistaruokatapahtumassa, joka järjestettiin niin ikään Vetelin Erän kanssa yhteistyössä nuorisoseurantalo Veikkolassa lauantaina 26.10. Tarjolla oli perinteinen hirvikeitto
sekä lähiseudun marjoista valmistettua mustikkapiirakkaa lähiruoka-teemalla. Yhteensä avoimessa tapahtumassa vieraili n. 450 henkilöä.

 

 

Vierasjahti romanialaisittain

Tammikuun 16.-21.2020 järjestettiin toinen tutustumismatka hankkeen puitteissa. Tämä matka oli tarkoitettu metsästysseuratoimijoille opinto-ja tutustumismatkaksi. Tapahtuma sai jo informaatiovaiheessa runsaasti huomiota ja kiinnostusta osakseen ja matkalle varatut paikat täyttyivät nopeasti. Mukaan lähti yhteensä 14 henkilöä kuudesta eri kunnasta ja kahdeksasta eri metsästysseurasta.

 

Matkalla tutustuttiin mm. paikallisen metsästysseuran toimintaan, vierasjahdin käytännön toteutukseen, riistan käsittelyyn sekä alueen nähtävyyksiin. Matkalle osallistunut ryhmä myös havainnoi ja kirjasi muistiin kehittämistoimia sekä ystävyysvaihdon että mahdollisen tulevan kaupallisen toiminnan näkökulmasta.

 

Matkan jälkeen järjestettiin vielä palaute-ja kehittämistilaisuus 13.2. Vetelissä, johon osallistui suurin osa matkalla mukana olleista (8 kpl). Tilaisuudessa käytiin vielä läpi ryhmien havainnot muistiinpanojen pohjalta ja niistä laadittiin muistio toiminnan kehittämistä varten.

 

 

Hankkeessa toteutettu kyselytutkimus metsästysseuroille

Hankesuunnitelman mukainen kyselytutkimus metsästysseuroille toteutettiin heinä-lokakuussa 2019. Kyselyssä haastateltiin yhteensä 33 eri metsästysseuran edustajat Pirityisten toimialueelta. Pääsääntöisesti haastateltu oli seuran sihteeri tai puheenjohtaja. Haastattelulla tavoitettiin kaikki alueen omat metsästysseurat. Metsähallituksen vuokramailla toimivat seurat jätettiin tarkoituksella pois, sillä näiden jäsenet ovat yleensä Etelä-Suomesta, eivätkä asu Leader-ryhmän alueella. Tällaisia seuroja/ seurueita oli yhteensä kahdeksan kappaletta ja ne toimivat Perhossa, Lestijärvellä ja Lohtajalla.

 

Kahdellakymmenellä seuralla oli ollut jonkinlaista jahtia, johon oli osallistunut maksava asiakas. Tässä tapauksessa kyse oli nimenomaan kaupallisesta jahdista. Näistä kahdeksan oli järjestänyt hirven kaupallista pyyntiä ja 12 seuraa metsäpeurajahtia. Metsäpeura onkin tämän alueen erikoisuus, jonka metsästystä ei ole käytännössä tarjolla missään muuallaSuomessa tai edes koko maailmassa.

 

Neljällä seuralla oli ollut ystävyysjahtia, eli ns. kulttuurivaihdantaa. Tässä tapauksessa kyse ei ollut kaupallisesta metsästyksestä, vaan nimenomaan siitä, että jäsenille tarjottiin mahdollisuus osallistua vieraana jahtiin kumppanimaassa ja samalla tarjottiin ystävyysmaan edustajille tilaisuus tutustua suomalaiseen eräperinteeseen.

 

Maita, joiden kanssa toiminta-alueen seuroilla oli ollut ystävyystoimintaa, olivat Saksa, Liettua, Tšekki ja Viro. Alueen seuroissa oli paljon aktiiveja, jotka ovat tehneet metsästysmatkailua ympäri maailman. Pelkästään haastateltavat olivat vierailleet seuraavissa maissa: Venäjä, Ruotsi, Unkari, Liettua, Tšekki, Viro, Kanada, Kroatia, Puola sekä muutamat Afrikan maat.

 

Nämä henkilöt, jotka olivat käyneet kaupallisissa jahdeissa ulkomailla, olivat usein myös aktiivisessa roolissa niissä seuroissa, jotka järjestivät ystävyysjahteja ja -toimintaa. Tämä on luonnollinen seuraus, sillä vierailut luovat suhteita, parantavat vieraan kulttuurin tuntemusta ja tuovat näkemystä kansainvälisestä jahtitoiminnasta. Kaikilla näillä on vaikutusta ja ne ovat omiaan madaltamaan kynnystä kutsua jahtivieraita myös omaan seuraan. Vierailijat itse eivät aina olleet valtavan kielitaitoisia, mutta kaikista aktiivisista seuroista löytyi henkilöitä, jotka pystyivät kommunikoimaan vieraiden kanssa. Tämä ilmeni erityisesti niissä seuroissa, joissa myös iäkkäämmät jäsenet olivat aktiivisia.

 

Riistalajit, joita oli käyty metsästämässä ulkomailla (sekä kaupallinen että ystävyysjahti) olivat kauris, villisika, mufloni, majava, saksanhirvi, kuusipeura, hanhi sekä tasankoriista Afrikan maissa. Osaa näistä lajeista löytyy myös Suomesta, kuten esimerkiksi kauris, villisika ja majava. Näiden riistalajien kohdalla ulkomaille veti viehätys nimenomaan metsästyskulttuurisesta näkökulmasta. Jahdin toteuttaminen on aina eri maissa erilaista. Lisäksi tulokaslajien, kuten villisian, elintavoista, biologiasta ja metsästystavoista saadaan arvokasta lisätietoa niistä maista, joissa näillälajeilla on pitkä historia. Näin maailmalta oppia hakeneet metsästäjät voivat toimia avainrooleissa, kun näiden lajien metsästystä ja riistanhoidollisia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan Suomessa.