Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuonna 2014 alkanut ohjelmakausi ja sen jatkona ollut siirtymäkausi on päättymässä tämän vuoden lopussa. Uusi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskausi alkaa ensi vuonna 2023. Pirityisten siirtymäkauden rahoitus on kokonaan sidottu eikä uusia Leader-hakemuksia voi rahoittaa ennen uuden ohjelmakauden alkamista vuonna 2023.
Alueen yritykset ja toimijat ovat todella kehittämishaluisia. Rahalle on ollut kysyntää enemmän kuin mitä olemme voineet myöntää, kertoo Pirityisten toiminnanjohtajaa sijaistava Krista Järvelä
Kuluneen ohjelmakauden aikana Pirityiset on myöntänyt julkista tukea yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Tukea on myönnetty 89 yritykselle ja 121 kehittämishankkeelle. Lisäksi Pirityisillä on ollut kolme teemahanketta, joiden kautta on myönnetty rahoitusta 53 yleishyödylliselle toimijalle. Yritystukea on myönnetty aloittavien tai toimivien yritysten toiminnan kehittämiseen, laajentamiseen ja investointeihin. Tuettavilla toimenpiteillä on voitu lisätä tai laajentaa yrityksen toimintaa, liikevaihtoa tai toimintaedellytyksiä.
Hanketuen avulla on mm. rakennettu ja kunnostettu yhteisiä tiloja, retkikohteita ja harrastuspaikkoja. Tukea on myönnetty myös yhteisöjen kone-, laite- ja kalustohankintoihin, jotka mahdollistavat kehittämään ja laajentamaan yhteisön toimintaa. Kehittämishankkeiden kautta on saatu alueelle uutta toimintaa, elinvoimaa ja palveluja. Hankkeiden avulla on lisätty osaamista, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kehittämishankkeissa on ohjelmakauden aikana tehty yli 50 tuhatta talkootyötuntia.
Osallistava valmisteluprosessi Leader-haun taustalla
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti kaksivaiheisen haun, jolla valitaan Leader-ryhmät Manner-Suomesta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudelle rahoituskaudelle 2023–2027. Pirityiset on osallistunut hakuun, jossa ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin kokonaiskuva Leader-ryhmän toimialueesta ja sen nykytilasta sekä laadittiin alueen tarve- ja voimavara-analyysi. Lisäksi kuvattiin Leader-periaatteiden mukaista yhdistyksen toimintaa ja sen osaamista. Hakemuksen ensimmäistä vaihetta varten yhdistys teki myös analyysin verkostoistaan ja laati suunnitelman hakemuksen toista vaihetta, varsinaista strategian valmistelua varten. Leader-ryhmien haun toisessa vaiheessa jatkettiin alueen asukkaiden aktivointia tuoda omia näkemyksiään kotiseudustaan ja sen kehittämisestä esille. Haun toisessa vaiheessa valmistui Juurista voimaa -strategia. Strategia on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta.
Oli todelle hienoa, että saimme aktivoitua nuoria mukaan valmisteluprosessiin ja heidän näkökulmiaan esille, iloitsee Järvelä.
Strategian perustana on Pirityisten toiminta-alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien tarkastelu sekä valmistelutyössä esiin nousseet kehittämistarpeet. Uudessa strategiassa on myös jatkuvuutta aikaisemmilta ohjelmakausilta. Kokonaiskuvan luomisessa hyödynnettiin jo aikaisempaa materiaalia ja täydennettiin sitä kyselyjen ja lausuntojen sekä työryhmien keskustelujen perusteella. Kerätyn aineiston perusteella alkoi hahmottumaan strategian painopisteet, läpileikkaavat teemat ja kehittämistoimenpiteet.
Juurista voimaa -strategia
Alueen asukkaat arvostavat oman asuinpaikkansa erityispiirteitä ja kokevat alueen kehittämisen merkityksellisenä. Kotiseuturakkaus on tullut vahvasti esiin strategiaprosessin aikana. Kylät ja yhteisöt antavat juuret ja siivet elää onnellista elämää ja toteuttaa unelmia. Alueen asukkaat saavat juurista voimaa. Tuota ajatusta hyödynnetään myös alueen maaseudun kehittämisessä tulevalla ohjelmakaudella. Ruohonjuuritason toimijoiden motivoiminen ja sitouttaminen yhteiseen aluekehittämiseen on jatkossakin keskeinen tavoite. Voimavarojen yhdistäminen on tärkeää unohtamatta yhteistyön tekemistä yli kylä-, alue- ja valtiorajojen.
Strategian tavoitteena on parantaa alueen mikroyritysten toimintaedellytyksiä tukemalla uusien yritysten käynnistämistä ja kehittää jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Strategian toimien tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta kehittämällä asumisympäristöä viihtyisäksi ja toimivaksi. Alueen asukkaiden kokemaa hyvinvointia edistetään yhteisöllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämisen kautta hyödyntäen luonnon, liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Tavoitteena on myös lisätä ympäristötietoisuutta, hyödyntää ympäristöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla sekä parantaa ympäristön tilaa.
Pirityisten laatima strategia on nimenomaan paikallinen kehittämisohjelma. Sen laadinnassa ja toteutuksessa huomioidaan kuitenkin laajasti mm. maaseudun kehittämistä, kestävää kasvua, ilmasto- ja ympäristötavoitteita sekä sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Strategiatyössä on huomioitu EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) sekä Suomen CAP27 suunnitelma. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030, tavoitteena on kääntää maapallon ja ihmiskunnan kehitys kestävälle uralle, turvata hyvinvointi ja poistaa äärimmäinen köyhyys. Leader-toiminta edistää monella tapaa kestävän kehityksen tavoitteita niin, että taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.
Suunniteltu kokonaisrahoitus tulevalle ohjelmakaudelle perustuu aikaisemmalta ohjelmakaudelta saatuihin kokemuksiin rahoituksen tarpeesta sekä strategian valmistelussa esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin ja kehittämisaktiivisuuteen. Haettu rahoitus on suhteessa aikaisempaan ohjelmakauteen hieman suurempi. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy vuodenvaihteessa tulevan kauden Leader-ryhmät ja paikalliset kehittämisstrategiat ja vahvistaa ryhmien rahoituskehyksen.
