Pirityiset järjesti maaliskuun lopulla Kaustisella Juurevat kylät -seminaarin, joka keskittyi edellisen ohjelmakauden tuloksiin ja vaikutuksiin.
– Halusimme koota ihmiset yhteen kuulemaan ja näkemään tuloksia siitä, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan. Vaikka uusi rahoituskausi on nyt jo hyvässä vauhdissa, on siirtymäkauden (2021-2022) hankkeissa tapahtunut toimenpiteitä vielä viime vuoden puolella. Nyt on kuitenkin kaikki hankkeet saatu päätökseen, loppuraportit tehtyä ja maksut haettua. Seminaarin yhtenä tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monipuolista toimintaa Keski-Pohjanmaalla on toteutettu Pirityisten Leader-rahoituksen avulla, taustoitti Pirityisten toiminnanjohtaja Krista Järvelä seminaarin avauspuheenvuorossa.
Seminaarissa kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja. Kansanmusiikki-instituutti ry:n kehittämispäällikkö Lauri Oino kertoi yleisölle Kaustislaisen viulunsoiton Unesco-hakemusprosessista. Oino huomioi puheessaan myös kulttuurisen kestävän kehityksen teemat, ja kertoi instituutin yhteistyöstä, jonka tavoitteena on sisällyttää kulttuurinen kestävä kehitys tulevaisuudessa myös YK:n seuraaviin kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Oino kannusti tarttumaan aiheeseen myös maaseudun kehittämisen tasolla:
– Se on sellainen kulma mikä kannattaa ottaa huomioon myös muissa kuin kulttuurialan hankkeissa. Kun käsitellään kestävyysasioita, niin kannattaa miettiä myös sitä, mitä hanke mahdollistaa kulttuurisen kestävän kehityksen kannalta, tai miten paikallinen kulttuuriperintö voisi osaltaan tukea toteutettavan hankkeen tavoitteita.
Paikallisesta elävästä kulttuuriperinnöstä seminaariyleisö pääsi nauttimaan kaustislaisten nuorten muusikoiden, Erkki Virkkalan ja Iikka Huntuksen musiikkiesityksen kautta.
Kuva 1) Pirityisten toiminnanjohtaja Krista Järvelä ja NordEval Oy:n erikoistutkija Sari Rannanpää
Kuva 2) Seminaariyleisöä tapahtuman tulostorilla.
Kuva 3) Nuoret muusikot Erkki Virkkala ja Iikka Huntus esiintyivät seminaarissa.
Seminaarissa julkaistiin myös Pirityisten teettämän ulkoisen arvioinnin tulokset ohjelmakaudesta 2014–2020 ja siirtymäkaudesta 2021–2022. Tuloksia esitteli arvioinnin toteuttaneen NordEval Oy:n erikoistutkija Sari Rannanpää.
– Arvioinnin tavoitteena oli selvittää hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia, sekä myös hankkeiden vaikutusta toimijoiden omaan toimintaan.
Arvioidulla kaudella toimintaa ohjasi Juurevat kylät -strategia, jonka painopisteitä olivat osaaminen, yrittäjyys, hyvinvointi ja mahdollisuudet.
– Havaitsimme, että strategian painopisteet toteutuivat kaudella epätasaisesti. Hyvinvointi-painopiste toteutui tavoitteen mukaisesti. Mahdollisuudet -painopiste toteutui 29% tavoitetta suurempana, tavoitetasoa pienempänä sen sijaan toteutuivat painopisteet Osaaminen (18 %) ja Yrittäjyys (11 %), Rannanpää kertoi.
Mahdollisuudet -painopiste piti sisällään esimerkiksi harrastustilojen parantamiseen, energiaomavaraisuuteen ja kylätoiminnan kehittämiseen keskittyvät hankkeet, joita toteutui ohjelmakaudella huomattava määrä.
Rahoitettuja hanketukia Juurevat kylät -kaudella oli yhteensä 102 ja yritystukia 55. Yritystuet jakaantuivat monipuolisesti 34 eri toimialalle. Euromääräisesti eniten tukea meni kasvinviljely- ja kotieläintiloille, moottoriajoneuvojen huolto- ja korjauspalveluille sekä hammaslääkäripalveluille. Hanketuista valtaosa kohdistui maaseudun palveluiden ja kylien kehittämiseen.
– Huomattava määrä hankkeista keskittyi harrastus- ja liikuntapaikkojen parantamiseen ja tämä nousi esiin positiivisena havaintona myös hanketoteuttajille toteutetussa kyselyssä, Rannanpää kertoi.
Esiin nousi myös toteutetuissa hankkeissa tehty mittava talkootuntien määrä, 59 599 tuntia, mikä ylitti tavoitetason yli 9000 tunnilla. Erityisen aktiivinen Pirityiset oli kauden aikana Rannanpään mukaan Leader-alueiden välisissä, osarahoitetuissa hankkeissa.
– Alueiden välisiä hankkeita oli peräti 24, se saattaa olla ennätystasoa, kun tarkastellaan koko maan Leader-ryhmiä.
Nykyisellä rahoituskaudella 2023–2027 alueiden välisten hankkeiden hallinnointiin liittyvät säädökset ovat muuttuneet siten, että hanketoteuttajien mielenkiinto niitä kohtaan on laskenut. Arvioinnin suosituksissa Rannanpää toteaakin, että mahdollisuuksien mukaan Pirityisten kannattaa yhä edistää alueellista yhteistyötä.
– Yleisesti ottaen Pirityiset nähdään alueella rahoittajana, jolla on myös kehittäjäroolia alueella. Näkisin, että Pirityisillä olisi mahdollista ottaa myös nykyistä vahvempaa kehittäjäroolia alueella toteuttamalla enemmän strategisesti tärkeitä omia hankkeita, Rannanpää kannusti.
Käytännössä nykyisellä rahoituskaudella on jo tartuttu moniin sellaisiin haasteisiin, joita havainnot ja arvioinnin suositukset koskivat.
– Esimerkiksi uuden strategian valmistelussa on kiinnitetty paremmin huomiota painopisteiden jäsentämiseen, yritystukien jakautuminen kuntien välillä on tasoittunut ja myös nuorison aktivointiin on jo ryhdytty Nuoriso Leader -toiminnan avulla, Rannanpää muistutti.
Kuva 4) Kahvitauolla oli mahdollisuus osallistua tarkemmin seminaarin tulostoriin.
Kuva 5) Hanketoteuttajien paneelikeskustelussa Tuire Matilainen (oik.), Juha Korkeakangas, Reima Virkkala ja haastattelija Marko Kivelä.
Kuva 6) Päivän viimeisen puheenvuoron piti Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Anna Kotamäki.
Hanketoteuttajien kokemuksia kuluneelta ohjelmakaudelta päästiin kuulemaan paneelikeskustelussa. Pirityisten puheenjohtaja Marko Kivelä toimi haastattelijana keskustelussa, jossa käsiteltiin hankkeiden onnistumisia, matkan varrella sattuneita yllätyksiä, mutta ennen kaikkea hankkeiden vaikutuksia ja sitä, millaista toimintaa hankkeista on seurannut tai mitä hankkeessa saavutettuja asioita on jäänyt elämään.
Keskusteluun osallistuivat Kälviän 4H-yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Tuire Matilainen (Lähellä-kehittämishanke), Ullavan Ylikylän Nuorisoseura ry:n puheenjohtaja Juha Korkeakangas (useita hankkeita) ja Lesti Hunter Oy:n Reima Virkkala (yritystuki).
Iltapäivän päätteeksi kuultiin vielä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Anna Kotamäen mielenkiintoinen puheenvuoro omasta urapolustaan ja yrittäjyyden mahdollisuuksista Keski-Pohjanmaalla.
Kuvat 7-8) Seminaarin tulostorilla oli esillä monipuolisesti Pirityisten omissa hankkeissa sekä rahoitetuissa hankkeissa toteutettuja sisältöjä ja materiaaleja.
Kuva 8) Taivaanlaasijat oli Pirityisten ISSE-hankkeessa toteutettu taideteos, joka sijaitsi Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen pihapiirissä vuosina 2017–2024. Kuvassa teoksen pienoismalli.
Kuva 10) Toiminnanjohtajat nyt ja ennen – Krista Järvelän vieressä seminaariin osallistunut Pirityisten pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä.
Kuva 11) Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Anna-Maija Herlevi (vas.) on käsitellyt vuosien mittaan huomattavan määrän Pirityisten toiminta-alueen Leader-hakemuksista. Kuvassa yhdessä Pirityisten hankekoordinaattori Eveliina Rahkonen.
Pirityiset kiittää kaikkia Juurevat kylät -seminaariin osallistuneita. Maaseudun kehittäminen jatkuu Juurista voimaa -rahoituskaudella 2023–2027.
Teksti ja kuvat: Helena Koivusalo
