Vahva ja välittävä Suomi- hallitusohjelmassa esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle leikkauksia alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Leikkaukset kohdistuisivat vuosille 2025-2027, ja olisivat esityksen mukaan yhteensä 137,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista. Kaikkiaan leikkaukset olisivat yhteensä yli 240 milj. euroa, EU-rahoitus mukaan lukien, eli liki puolet maaseudun kehittämiseen varatuista varoista.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen CAP27-kokonaisuus on Suomelle EU-jäsenmaksujemme suurin yksittäinen palauttamismekanismi. Kansallisesta vastinrahasta leikkaaminen on aina jäsenvaltiolle itselleen haitallista. Vastinraha kun on nimensä mukaista: se on magneetti, joka vetää meidän EU:lle maksamia jäsenmaksuja, omia veroeurojamme, takaisin Suomeen käytettäväksi yhteiseksi hyödyksi. Mikäli kansallista rahoitusosuutta leikataan, tätä vastaava EU-rahoitusosuus palautuu EU:n kautta käytettäväksi jossain toisessa jäsenvaltiossa, vaikkapa Italiassa tai Romaniassa.
Leikkaussuunnitelma on hyvin huolestuttava maaseudun kehittymiselle ja kasvulle, sillä se koskee suoraan maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukia sekä yleisiä maaseudun palveluita ja kehittämishankkeita, pohtii Pirityisten toiminnanjohtaja Krista Järvelä
Leader etsii ja rahoittaa uusia yritysalkuja maaseutualueilla. Leader tukee yrittäjien omistajanvaihdoksia, yritysten kehittämistä ja investointeja. Maaseudulla toimivista yrityksistä 94,7 prosenttia on mikroyrityksiä, ja niiden pääasiallinen kehittämistukirahoitus tulee Leader-ryhmiltä. Leader-toiminnan ydintä on voimaannuttaa yhteisöjä, tukemalla liikuntapaikkoja, kylätalojen toimintaa, luontoreitistöjä, kulttuuritapahtumia ja paljon muuta. Leader kanavoi joka ohjelmakausi miljoonia talkootyötunteja yhteiseksi hyväksi.
Leader -rahoituksella on merkittävä rooli alueellamme, muistuttaa Järvelä. Tuettavilla toimenpiteillä on voitu lisätä tai laajentaa yritysten toimintaa, liikevaihtoa tai toimintaedellytyksiä. Hanketukien avulla on mm. rakennettu ja kunnostettu yhteisiä tiloja, retkikohteita ja harrastuspaikkoja. Tukea on myönnetty myös yhteisöjen kone-, laite- ja kalustohankintoihin, jotka mahdollistavat kehittämään ja laajentamaan yhteisön toimintaa. Kehittämishankkeiden kautta on saatu alueelle uutta toimintaa, elinvoimaa ja palveluja. Hankkeiden avulla on lisätty osaamista, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Uusi rahoituskausi on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja Leader-rahoitukselle on kysyntää. Yritysten tukimuodot ovat monipuolistuneet ja niiden avulla pyritään nyt myös lisäämään mikroyritysten määrää maaseudulla. Pirityiset haluaa olla vahvasti pienten maaseutuyrittäjien tukena. Toimintamme jatkuu toistaiseksi rahoituskauden strategiaa ja ministeriön meille myöntämää rahoituskehystä noudattaen.
Leader-toiminta on onneksi monin tavoin lukittu kokonaisuus CAP-suunnitelman sisällä, muttei täysin turvattu. Leikkauksia ei tule kohdentaa Leader-rahoitukseen, jonka osuus CAP:n maaseuturahoituksesta on edelleenkin kaikkien EU-maiden alhaisinta tasoa.
Heli Walls
Leader-työn kehittämispäällikkö
Leader-jaosto
Krista Järvelä
Toiminnanjohtaja
Leader Pirityiset
Suomen Kylät ry:n Leader-jaoston kannanotto: https://suomenkylat.fi/ajankohtaista/kannanotot/hallitusohjelman-esitys-leikkauksista-paikalliskehittamisen-rahoitukseen-peruttava
