Kansainväliset hankkeet

Leader-rahoituksen avulla on mahdollista toteuttaa myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisten hankkeiden tavoitteena on, että toimijat eri maista oppivat toisiltaan. Toisilta opittuja käytäntöjä tuodaan osaksi omaa toimintaa – ja päinvastoin. Kansainväliset hankkeet ovat aluekehittämistä, maaseudun elävänä pitämistä ja innovaatioiden esiin nostamista siinä missä muutkin Leader-hankkeet. Liikkeelle lähdetään aina yhdistyksen tai muun toimijan tarpeesta. Leader-ryhmät voivat auttavat löytämään sellaiset yhteistyökumppanit Euroopasta, joiden kanssa yhteistyö on hyödyllistä kaikille osapuolille.

Miksi kansainvälisyyyttä?

Kansainvälinen hanketoiminta tuo uusia ideoita ja ratkaisuja toiminta-alueelle sekä uudenlaista yhteistyötä eri alueiden ja toimijoiden välille. Sen tavoitteena on lisätä maaseudun elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksia suoraan tai välillisesti.

Yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa näkee oman tekemisensä uudella tavalla ja oppii arvostamaan paremmin omaa kulttuuriaan ja osaamistaan. Kumppanuudesta syntyy useimmiten ystävyys, uusien kulttuurien ja ihmisten tuntemus sekä uusia elämyksiä. Oma toiminta saa enemmän näkyvyyttä, ja uusia ikkunoita avautuu maailmalle.

Kenelle?

Yleishyödyllisille yhdistyksille

Yleishyödylliset yhdistykset ja yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt ja säätiöt voivat hakea kansainvälistä hanketta. Kansainvälisyydellä saadaan alueelle jotain, mikä ei onnistu pelkästään kansallisin toimin.

Yrityksille

Maaseuturahasto taipuu monenlaiseen kansainvälistymistä edistävään toimintaan myös yrityksille. Yritykset voivat esimerkiksi perustamistuen avulla tehdä markkinakartoituksia, prototyyppejä ja pilotointeja ja selvittää kansainvälistä toimintamallia. Samoin yritysryhmähankkeiden avulla joukko yrityksiä voi tehdä yhteisiä sekä omia toimenpiteitä kansainvälistymisensä edistämiseen. Yritykset voivat esimerkiksi hankkia yhteistä koulutusta ja tietoa kohdemarkkinoista ja laatia yhteistä markkinointimateriaalia, jonka lisäksi yrityksen omaa esittelymateriaalia voidaan kääntää eri kielille tai hankkia konsultointia oman palvelutoiminnan kehittämiseen.

Mikä on kansainvälinen hanke?

Hankkeessa on mukana vähintään kaksi kumppania vähintään kahdesta eri maasta. Hankkeella on yhteinen tavoite ja vähintään kaksi seuraavista kohdista toteutuu:

• Yhteinen suunnittelu
• Yhteinen toimi tavoitteen saavuttamiseksi
• Yhteinen henkilöstö hanketta toteuttamassa
• Yhteinen rahoitus

Kansainvälisen Leader-hankkeen prosessi

Muista: kansainvälisen hankkeen suunnittelu kaikkine vaiheineen vaatii runsaasti aikaa.

Hankkeen taustalla on aina hyvä hankeidea – sellainen, joka sopii paikalliseen kehittämisstrategiaan ja jonka toteuttaminen saa kansainvälisyydestä lisäarvoa.

Hakuprosessi alkaa kumppanien etsinnällä, josta jatketaan hankkeen suunnitteluun. Tarvitaanko mahdollisesti esiselvityshanketta?

Kansainvälisen hankkeen oleellinen vaihe on sopimusten valmistelu (aiesopimus ja/tai yhteistyösopimus). Hakemus jätetään oman alueen Leader-ryhmälle. Hakemuksen tulee sisältää hakemuslomakkeet, hankesuunnitelma ja yhteistyösopimus. Leader-ryhmän hallitus käsittelee hankkeen ja antaa siitä päätöksen, minkä jälkeen ELY-keskus tekee laillisuustarkastelun ja lopullisen tukipäätöksen. Leader-ryhmän ELY-keskukselle toimittama SFC-lomake siirtyy maa- ja metsätalousministeriöön, ja ilmoitus sen hyväksymästä hankkeesta menee myös komission SFC-järjestelmään ministeriön toimesta. Hyväksynnän jälkeen hankkeen toimet voivat alkaa. 

Kansainvälisen hankkeen tärkeimmät elementit

Kumppani(t) Suomen ulkopuolelta – Partner(s)

Kumppani(t) Euroopan alueelta, jossa on Leader-toimintaa (tai Leaderin tyyppistä toimintaa)

Päähakija – Lead partner

Taho, joka vastaa yhteistyöhankkeen koordinoinnista

Hankesuunnitelma – Project plan

Suunnitelma niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hankkeeseen sisällytetään. Vastaava kuin ’kotimaisen’ hankkeen hankesuunnitelma, mutta sisältää myös kumppanien yhteiset toimet.

Yhteinen toimi – Joint action

Ne toimenpiteet, jotka hankkeessa toteutetaan yhteisesti.

Aiesopimus – Letter of intent

Aiesopimus sitoo osapuolet yhteistyön suunnitteluun ennen varsinaisen yhteistyösopimuksen solmimista. Se sisältää kuvauksen hankkeen aiheesta ja toimenpiteistä, ja siinä ilmaistaan tahto ja valmius hankkeen toteuttamiseen.

Yhteistyösopimus – Cooperation agreement

Hankesuunnitelman jälkeen laadittava yhteistyösopimus, jossa allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Rahoitusta haetaan kunkin kumppanin omalta alueelta sen Leader-ryhmältä käytäntöjen mukaisesti.

Kansainvälisen yhteistyön tavoite

Kansainvälisen hankkeen tavoitteena on yhteistyön lisäämisen, konkreettisten yhteishankkeiden ja toimien toteuttamisen sekä kansainvälisten ja alueidenvälisten yhteistyöverkkojen luomisen kautta tuoda lisäarvoa maaseutualueille ja lisätä kansainvälistä osaamista.

1. Rahoitettavien toimien kautta tulee lisätä maaseudun asukkaiden ja yrittäjien kansainvälisiä taitoja ja osaamista.

2. Kansainvälisten hankkeiden tulee olla paikallisten Leader-ryhmien strategioiden mukaisia ja on erityisen tärkeää, että ne tuovat lisäarvoa mukana oleville alueille.

Hankkeita rahoitettaessa painotetaan hankkeita, joiden tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja oman alueen kehittämisessä esiin tulleisiin ongelmiin sekä luoda uutta ja uudenlaista yhteistyötä eri maaseutualueiden välillä. Näin luodaan edellytyksiä maaseudun elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämiselle.

Kansainvälisen hankkeen suunnittelu

Kun lähdet etenemään ideasta hankkeeksi, tee ensin alustava hankesuunnitelma. Saatuasi luonnoksen valmiiksi, ota yhteyttä Leader-toimistoon. Saat kommentteja ja tarkennuspyyntöjä, jotka auttavat sinua eteenpäin suunnitelman tekemisessä. Harkittu, selkeä ja yksityiskohtainen suunnitelma helpottaa sen arviointia rahoituspäätöstä tehdessä, toimii ohjenuorana hanketta toteutettaessa ja nopeuttaa aikanaan maksatushakemusten käsittelyä. Kun hankesuunnitelma on valmiiksi hiottu, on aika siirtyä täyttämään hakulomakkeita. Siinäkin Leader-ryhmät neuvovat mielellään. Hankesuunnitelmassa tulee olla seuraavat asiat:

• Hankkeen nimi    Lyhyt, mutta kuvaava nimi.
• Hakija Hakijan esittely: nimi ja osoite, organisaatio, toiminta, taloustilanne, hankkeeseen käytettävissä olevat resurssit.
• Idea   Hankeidea tiivistetysti muutamaan virkkeeseen.
• Yhteistyökumppanit    Ne yhteistyötahot, joiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa on sovittu yhteistyöstä hankkeen toteuttamisessa, ja se mitä kumppanien kanssa käytännössä tehdään. Kansainvälisessä hankkeessa suunnitelmaan liitetään ulkomaisten kumppanien kanssa tehdyt yhteistyösopimukset.
• Toteutusaika  Hankkeen alku- ja loppupäivämäärä.
• Tausta   Miksi hanke on tarpeellinen? Mistä idea on saanut alkunsa tai mikä on se ongelma, johon hankkeen avulla etsitään parannusta? Mitä asian eteen on jo mahdollisesti tehty? Miten hanketta on valmisteltu ja ketkä ovat osallistuneet valmisteluun?
• Hankkeen kohderyhmä, sisältö ja tavoitteet   Mikä kohderyhmä hankkeella pyritään tavoittamaan? Mikä on hankkeen keskeinen sisältö? Hankkeelle asetetaan muutama selkeä ja konkreettinen tavoite, joiden toteutumista voidaan mitata.
• Toimenpiteet   Mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi? Ketkä tekevät? Mitä tarvitaan? Mitä ostetaan? Muutamia konkreettisia toimenpiteitä / tavoite.

Kansainvälisessä hankkeessa toimenpiteitä on kahta lajia: yhteiset toimenpiteet kumppanien kanssa (joint action) ja paikalliset toimenpiteet (local action).

Yhteisten toimenpiteiden tulee olla merkittävämpiä suhteessa paikallisiin toimenpiteisiin. Toimenpiteistä sovitaan kumppanien kanssa yhdessä, ja sovitut asiat sinetöidään virallisessa yhteistyösopimuksessa.

• Jatkuvuus   Mitä pysyvää tai hankkeen kestoa pitempiaikaista vaikutusta jää jäljelle? Miten sitä pidetään yllä?
• Tiedottaminen    Miten ja milloin hankkeesta tiedotetaan sen kohderyhmälle, osanottajille ja ulospäin?
• Kustannukset   Kustannusarvion tekeminen on helpompaa, kun hankkeen toimenpiteet on mietitty tarkasti. Kustannusten on oltava kohtuullisia ja järkevässä suhteessa hankkeella saavutettavaan hyötyyn. Kaikki ostopalvelut ja suuremmat hankinnat on aina kilpailutettava kysymällä tarjous vähintään kolmelta taholta. Kilpailuttaminen tulee tehdä jo ennen hankehakemuksen jättämistä.
• RahoitussuunnitelmaTuen  lisäksi tarvitaan myös yksityistä rahoitusta eli hakijan omarahoitusosuutta. Lisäksi tarvitaan välirahoitusta, koska tukea haetaan jälkikäteen kuitteja vastaan.
• Päiväys ja allekirjoitus   Hankesuunnitelman allekirjoittajalla on oltava virallinen allekirjoitusoikeus hakijan puolesta.

Kansainvälisen hankkeen rahoitussuunnitelma

Kunnollisen rahoitussuunnitelman teko on tärkeää kaikissa hankkeissa, mutta erityisesti kansainvälisessä hankkeessa se kannattaa laatia huolella.

Kansainvälisen hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla:

• palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset (pois lukien luontaisedut)
• matkakustannukset
• ostopalvelujen hankinta
• vuokrakustannukset
• muut hankkeen toteuttamista aiheutuneet kustannukset ja tavanomaiset yleiskustannukset (pois lukien käyttöomaisuuden hankinta)

Ulkomaanmatkasta voidaan hyväksyä kustannukset, jos matkakustannukset liittyvät Leader-ryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettuun kansainväliseen hankkeeseen tai hankkeen toteuttaminen sitä edellyttää tai matkoihin on muu erityisen painava peruste; ja matkan perusteltu syy ja kustannukset on kirjoitettu hankesuunnitelmaan ja kustannusten osuus kaikista kustannuksista on osoitettu suunnitelmassa erikseen.

Tukea ei myönnetä ruokailukustannuksiin kuin siinä tapauksessa, että järjestetään hankkeeseen liittyvä tilaisuus, jossa osanottajat ovat pääasiassa muun maan kuin Suomen kansalaisia.

Kumppaninhaku

Kansainvälisen hankkeen ydin on, että se toteutetaan ulkomaisten kumppanien kanssa. Kumppanin löytäminen Suomen ulkopuolelta voi olla hyvin helppoa tai haastavaa – projekteista ja kumppanimaista riippuen. Eurooppa on kuitenkin täynnä maaseudun toimijoita. Pelkästään eurooppalaisessa verkostossa Leader-ryhmiä on yli 3 000.

Kansainvälisessä hankkeessa tulee olla vähintään yksi kumppani Suomen ulkopuolelta, ja vähintään yhden kumppanin tulee saada rahoitusta EU:n alueella rahoitetusta maaseudun kehittämisohjelmasta toimintalinjalta 4.

Kumppanin alueella on oltava Leader-ryhmä tai Leaderin tyyppistä toimintaa. Yhteistyökumppanin on oltava toimiva yhdistys, muu yhteisö tai yritys. Kumppanin tulee sopia hankkeen aiheeseen ja oltava sellainen taho, jolta voi oppia ja jolle voi olla opiksi.

Kumppanuuden muodostaa vähintään kaksi maata, mieluiten kolme. Ei kuitenkaan liian monta, ettei hankehallinnointi käy liian mutkikkaaksi.

Erilaiset kulttuurit ja tavat vaikuttavat hankkeen käytännön toteuttamiseen. Samankaltaisten kulttuurien (maiden) välinen kanssakäyminen voi olla helpompaa, mutta yhteistyön anti voi jäädä yksipuolisemmaksi. Erilaisesta kulttuurista (maasta) tulevan hankekumppanin kanssa toimiminen voi toisinaan olla haastavaa, mutta toisaalta niistä voi saada monipuolisemmin oppia ja kokemusta.

Mistä kumppani?

Aktivoi oma verkostosi! Aiemmat kansainväliset kontaktit ja suhteet voivat herätä uudelleen, jos esittelet heille hankeideaasi. Myös asuinpaikkasi ystävyyskaupungit ja –seurat ovat tarkistamisen arvoisia – niistä voi löytyä sopiva kumppani.

Eurooppalaisessa Maaseutuverkostossa (European Network for Rural Development) toimivan Contact Point -toimiston kautta voit ilmoittaa hanke-ehdotuksesi tai löytää sinulle sopivia hankeaihioita. Sivusto päivittyy jatkuvasti ja hakuja kannattaa selailla säännöllisesti. Tutustu kumppaninhakuun.

Kumppaninhakua varten on oma lomake, jonka täyttämiseen saat apua Leader-ryhmästä. Ryhmä myös auttaa lomakkeen jakamisessa yhteiseen tietokantaan muiden nähtäville. Kirjoita ideasi lyhyesti ja selkeästi. Pääasiat ovat

•  hankkeen tausta ja tarkoitus
• hankkeen kohderyhmä ja toimenpiteet
• millaisia/minkä maalaisia kumppaneita etsit
• mitä haluaisit saada (mitä toivot yhteistyöstä oppivasi, saavasi, hyötyväsi)
• mitä voisit antaa (miten toivot olevasi opiksi muille, mitkä ovat sinun vahvuuksiasi)
• milloin haluaisit toimia ja kuinka kauan hakuilmoituksesi on voimassa