Keski-Pohjanmaa on vahva hevostalouden maakunta, jossa on pitkät hevosalan perinteet sekä runsaasti alan harrastajia ja ammattilaisia. Ala painottuu maakunnassa pitkälti perinteisiin hevosurheilulajeihin kuten ratsastukseen ja raviurheiluun. Hevosala on kuitenkin parhaillaan muutoksessa, ja perinteisen hevostalouden rinnalle on kehittymässä uusia toimintamuotoja ja mahdollisuuksia.
Hevosala tarjoaa rakennemuutoksessa olevalle maaseudulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja pitää maaseutua asuttuna ja elävänä. Hevosalan kehittymisen edellytyksenä on alaan liittyvän yritystoiminnan monipuolistuminen ja toimijoiden välinen yhteistÿö̈. Koska hevostalousala on vahvaa Keski-Pohjanmaalla, tarvitaan tietoa sen kehittymisen tueksi. Hevosten Keski-Pohjanmaa -hankkeessa kartoittiin Keski-Pohjanmaan hevosalan nykytilaa ja kehittämistarpeita, sekä laadittiin maakunnallinen hevosalan tulevaisuusohjelma vuoteen 2030.
Projektipäällikkö Leena Ylitalon mukaan tarvitaan koko hevosalan yhteistä panosta, jotta saadaan kaikki mahdollisuudet tunnistettua, ja hyödynnettyä verkostoitumisen tuomat edut.
– Jokaisen toimijan näkemys on tärkeä osa kokonaisuutta, hän toteaa.
Hevosalan työllistävyys ja muut aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Suomessa on noin 75 000 hevosta, Keskipohjanmaalla niistä noin 2000. Talleja tääll on noin 300. Hevostalouden liikevaihto Suomessa on arviolta yli 800 miljoonaa euroa, ja hevonen kuluttaa kotimaisia elintarvikkeita noin kahdella eurolla päivässä. Enemmän kuin keskivertosuomalainen! Hevosalan toimijoiden sekä eri sidosryhmien ja muiden elinkeinoalojen yhteistyön tiivistäminen ja aktivoiminen yhteiseen tulevaisuuden kehittämiseen on tärkeää̈ alueen elinkeinojen kannalta.
Kehittämisideoita pitkälle tulevaisuuteen
Keski-Pohjanmaan hevosalan kehittämis- ja tulevaisuusohjelmaa työstettiin kahdella työpajakierroksella, joissa kartoitettiin Keski-Pohjanmaan hevosalan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkatekijöitä, ja saatiin aikaan konkreettisia kehittämisideoita tulevaisuuteen. Työpajojen toisella kierroksella eri puolilla maakuntaa jatkettiin tätä työtä, ja saavutettiin konkreettisia kehittämisideoita tulevaisuutta ajatellen. Toisessa vaiheessa rakennettiin toimenpiteitä, joilla koko Keski-Pohjanmaan hevosalaa kehitetään yhteisesti eteenpäin.
– Saimme konkreettisia kehittämisideoita tulevaisuutta ajatellen ja rakensimme toimenpiteitä koko Keski-Pohjanmaan hevosalan kehittämiseen yhteistyössä eteenpäin, kertoo KPEDUn toimipaikakpäällikkö Sirpa Puusaari.
Keski-Pohjanmaan vahvuuksia hevosten hyvinvoinnin näkökulmasta ovat Puusaaren mukaan Kaustisella sijaitseva uusi koko pohjoisen Suomen suurin eläinklinikka, runsas koulutettujen hevosalan ammattilaisten määrä, monipuolista hevosalan koulutusta tarjoava Kpedun toimipaikka sekä hyvin monipuolinen hevosalan yritystoiminta. Kaikki nämä tukevat hevosalan kehittymistä. Raviurheilun tunnistettuna mahdollisuuksia ovat muun muassa monipuolinen ravirataverkosto, kehittyvä hevosurheilukeskus Kaustisella, verkostoituminen, yhdessä tekemisen mahdollisuudet ja uudet asiakkaat.
Hevosalasta saatiin arvokasta tietoa
Hevosalasta on saatu arvokasta tietoa kyselyjen ja työpajojen kautta. Ylitalolla on positiivinen tunne hevosalan tulevaisuudesta. Aloitusseminaari kiinnosti ihmisiä, ja kyselyynkin vastasi lähes 200 hevosalan toimijaa. Työryhmissä kaivattiin eri hevosurhelulajien yhteistä toimintaa, ja yhteistyötä myös lajien sisällä. Lisäksi on saatu aktivoitua hevosalan toimijat, sekä harrastajat että yrittäjät, kertomaan toimintansa nykytilasta ja tulevaisuudesta.
– Näin on saatu rakennettua tulevaisuuskuva siitä, mitä hevosala Keski-Pohjanmaalla voisi olla vuonna 2030, ja miten sitä voisi lähteä tukemaan. Kaiken keskiössä siinä on hevonen ja hevosen hyvinvointi, hän painottaa..
Keski-Pohjanmaalla on kaikki edellytykset kehittyvälle hevostalousalalle, ja valmiina sitä tukemassa laadukasta koulutusta, eläinlääkintäpalveluita ja -kuntoutusta ja hyvin monipuolista yritystoimintaa. Olemassaolevat tekijät siis mahdollistavat keskipohjalaisen hevosalan vahvan kasvun ja kehityksen tulevaisuudessa.
Teksti: Anu Kauppila, Lyhde III -tiedonvälityshanke
