Ruusujuuren kasvatus ei ole hätäisen viljelijän hommaa. Erikoiskasvi vaatii viisi vuotta kasvuaikaa, kunnes juuristo on valmis sadonkorjuuseen. Kentalan luomutilalla Halsuan Kanasessa on viljelty ruusujuurta pian kymmenen vuoden ajan.

– Tänä syksynä nostettiin ensimmäistä kertaa hieman isompi määrä, noin 300 juurakkoa. Toistaiseksi nostotyö on hyvin pitkälti lapiohommaa, koska juuret pitäisi saada talteen mahdollisimman ehjinä, jotta vaikuttavat aineet eivät irtoa. Siihen pitää vielä kehittää automaatiota, Jenni Kentala pohtii.

Ruusujuuri on adaptogeeninen rohdoskasvi, jota käytetään vahvistamaan elimistön toimintaa ja antamaan energiaa.

– Sen sanotaan vaikuttavan esimerkiksi stressin sietokykyyn ja parantamaan muistia.

Kentalan tilan ruusujuuri menee tällä hetkellä pääosin Suomeen isommalle luonnontuotealan toimijalle, joka myy yrtit eteenpäin lastuna ja jauheena.

– Yhteistyö aloitettu myös kansainvälisille markkinoille pyrkimiseksi ja näyte-eriä on nyt lähetetty Ranskaan. Se on vielä kokeiluluontoista, ja toimintaketjua kehitetään yhä.

Jenni Kentala perheineen palasi lapsuusmaisemiinsa Halsualle vuonna 2014 ja kotitilan sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 2017.

– Tämä on vanha lypsykarja- ja myöhemmin emolehmätila. Lehmät oli lähteneet jo ennen meidän tänne muuttoa.

Kiinnostus erikoiskasveihin syttyi jo Jennin vanhempien, Anneli ja Kimmo Kentalan tilanpidon aikaan. Jennin siirryttyä vetovastuuseen erikoiskasvien viljelyä tilalla laajennettiin ja siirryttiin täysin luomuviljelyyn.

– Se oli itselle hyvin luonnollinen, omaan arvomaailmaan nojaava valinta, toteaa biologin koulutuksen omaava Kentala.

18 hehtaarin tilalla kasvaa tällä hetkellä ruusujuuren lisäksi viljoja ja mansikkaa. Viljelyn lisäksi Kentala tuottaa hunajaa, kerää villiyrttejä ja leipoo hapanjuurileipää myyntiin paikalliseen myyntipisteeseen.

Navetan laajempi kunnostus tuli ajankohtaiseksi vuonna 2021.

– Vanha maitohuone oli aiemmin remontoitu hunajankäsittelytilaksi, mutta ne tilat jäivät nopeasti pieneksi, kun erillistä varastotilaa ei ollut, Kentala taustoittaa.

– Siinä pohdittiin, rakennetaanko uutta vai kunnostetaanko vanhaa. Päädyttiin muokkaamaan olemassa olevat tilat, koska 80-luvulla rakennetulle navetalle olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä remonttia.

Tukea navetan muuttamiseksi elintarviketiloiksi Kentala sai Pirityisiltä.

– Leader-rahoitus oli siinä ihan ratkaisevassa asemassa mahdollistamassa muutostöitä. Halusin säilyttää toimitilat kodin pihapiirissä, ja jos tukea ei olisi saatu niin projekti olisi täytynyt toteuttaa huomattavasti pienimuotoisemmin, Kentala pohtii.

Tänä päivänä tilat ovat hyvin monipuolisessa käytössä.

– Tästä on muodostunut meille kuin toinen olohuone, Kentala naurahtaa.

Vanha navetta toimii paitsi erikoiskasvien käsittelytilana, myös kokoontumistilana sekä tuotteiden pakkaus- ja varastointitilana.

Kymmenen vuoden yrittäjyyden aikana Jenni Kentala on tehnyt pitkäjänteistä työtä erikoiskasvien parissa ja niiden tunnettuuden lisäämiseksi.

Keski-Pohjanmaan alueelle on perustettu erikoiskasveihin keskittynyt osuuskunta, N63 Herbs, johon kuuluu viljelijöitä Halsualta, Toholammilta ja Vetelistä. Kentala toimii osuuskunnan puheenjohtajana.

– Siinä on ideana, että kaikkien osakkaiden ei tarvitse itse saada isoa sadonkorjuuta vuosittain tai hankkia omia koneita. Tänä kesänä esimerkiksi hankittiin yhteinen taimien istutuskone. Yhteistyöllä voidaan tuottaa isompia eriä, kun viljelykiertoa voidaan jakaa tilojen välillä.

Erikoiskasvien alalla verkostot ovat pienet.
– Suomeen tulee jonkin verran viljelijäkyselyjä esimerkiksi Keski-Euroopasta, koska unkarilainen yrttitutkija Bertalan Galanbosi teki täällä 90-luvulla tutkimusta yrttien, ja etenkin ruusujuuren viljelystä. Ne tulokset löytyvät yhä edellen, kun aiheesta etsitään tietoa.

Galambosin kautta on tullut asiakkaita myös Kentalan tilalle. Jenni Kentala puolestaan on viime vuosina kasvattanut omaa asiantuntemustaan. Luonnontuotealan täydennyskoulutus päättyi vastikään, ja vuonna 2023 Kentala toimi hankevetäjänä Kaustisen seutukunnan Erikoiskasviviljelijäksi yhteistyöllä -hankkeessa.
– Kyllä se on haaveena, että tulevaisuudessa voisi työllistää itsensä alalla myös talvikaudella.

Kiinnostus Suomessa viljeltävän ruusujuuren kasvatukseen on lisääntynyt, ja toinen syy siihen on Kentalan mukaan kansainvälisessä CITES-lainsäädännössä.
– Noin kaksi vuotta sitten tuli voimaan säädös, jossa ruusujuuren maahantuontia varten edellytetään todistus sen alkuperästä ja kestävästä viljelystä.

Aiemmin valtaosa markkinoiden sadosta kerättiin Venäjän ja Kiinan vuoristoista, missä ruusujuuri kasvaa luonnontilaisena. Luonnossa kasvuaika on jopa 20 vuotta ja jos keräämistä jatketaan, vähitellen kannat uhanalaistuvat.

– Suomen pohjoinen ilmasto soveltuu myös hyvin ruusujuuren kasvatukseen, ja siksi kysyntää suuntautuu nyt erityisesti tänne.

Euroopan markkinoiden avautuminen keskipohjalaisviljelijöille on ollut pitkä tie.
– Sitä matkaa ei tehdä yksin, vaan täytyy löytää oikeat yhteistyökumppanit. Ulkomaan markkinoille pyrkiessä on hirveän tärkeää, että on olemassa olevat tutkimustulokset kasvin vaikuttavista aineista. Tarvitaan myös riittävästi kasvatuspotentiaalia, Kentala muistuttaa.

Käytännössä se tarkoittaa tuhansia kiloja ruusujuurta vuositasolla.

– Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että se on mahdollista. Tutkimusta on tehty, ja tänä kesänä maakuntaan on istutettu 30 000 uutta ruusujuuren taimea, Kentala sanoo.

Aika näyttää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

MUUTOS ELINTARVIKETILAKSI
JENNI KENTALA, KENTALAN LUOMUTILA
BUDJETTI: 99 767,00€
TUKI: 35%

Teksti ja kuvat: Helena Koivusalo
Kuvat kasvukaudelta: Jenni Kentalan arkisto