Kälviällä Passojantien varressa, Kälviänjoen rannalla maisemaa hallitsee suuri vaaleankeltainen rakennus.
Jokikylätalona se on palvellut lähialueen asukkaita vuodesta 2007. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon: pihapiiriin on rakennettu teatteri, on järjestetty Käläviän kesäteatterifestivaaleja ja pokattu Keski-Pohjanmaan vuoden kylä 2020 -palkinto.
Mutta mistä tämä kaikki toiminta lähtikään liikkeelle?
– Aivan alkujaan tässä on toiminut Jokikylän kansakoulu. Sen toiminta lakkautettiin lopulta vuonna 1998, ja yhdeksän vuotta myöhemmin Kälviän kunta lahjoitti rakennuksen juuri perustetulle Kälviän Jokikylän kyläyhdistykselle, taustoittaa pitkäaikainen aktiivitoimija, yhdistyksen varapuheenjohtaja Marko Kivelä tilannetta liki 130-vuotiaan rakennuksen salissa.
Tahtotilaa yhteisen kokoontumispaikan ylläpitoon ja kunnostamiseen löytyi, sillä muuta kokoontumispaikkaa lähikylien asukkailla ei ollut. Niin Lassilan, Nissin, Miekkojan ja Tuomaalan kylien asukkaista muodostui Kälviän Jokikylän kyläyhdistys. Rakennuksen kunnostamiseen varauduttiin toteuttamalla esiselvitys. Töihin ryhdyttiin vähitellen.
Vuonna 2015 yhdistys sai Pirityisiltä rahoituksen Entraus-hankkeelle.
– Se aloitettiin hirsien korjauksella, sillä esimerkiksi talon takaseinässä oli lahovaurioita. Lopuksi ulkovuori kunnostettiin ja kaikki rakennukset maalattiin kauttaaltaan, Kivelä kertoo.
Päärakennuksen kuistille oli 1980-luvun lopulla tehty laajennus opettajien puku- ja wc-tiloille.
– Huomattiin se ongelmalliseksi, sillä viemäri oli vedetty talon rossipohjaan ja se jäätyi joka talvi.
Pukutila päädyttiin purkamaan kokonaan. Sen tilalle rakennettiin esteetön inva-wc, vesiputket uusittiin ja uusi viemärilinja vedettiin suoraan pihan poikki.
Myös talon muiden tilojen käyttöä järkevöitettiin yhdistämällä keittiö ja opettajanhuone yhdeksi isommaksi huoneeksi. Saliin asennettiin ilmalämpöpumppu.
Kun talon sisä- ja ulkopinnat alkoivat olla kunnossa, heräsi tarve pihan kehitystoimille ja syntyi idea täysin uudesta toimintamuodosta.
– Kälviän keskustassa silloin toiminut teatteriryhmä tarvitsi parempia esiintymistiloja. He suunnittelivat katsomoa ja lavaa virastotalon takapihalle. Eräänä yönä sitten keksin, että meillä talon päädyssä olisi idyllinen paikka teatterille, ja tarjottiin heille yhteistyötä, Kivelä muistelee.
Teatteriryhmä innostui ideasta, ja siirtyi toimimaan Jokikylälle. Ryhmän nimeksi muodostui Iloinen kyläteatteri ja sen toiminta jatkuu edelleen.
– Niin päädyttiin toteuttamaan teatterikatsomoa ja näyttämöä Säpinää-hankkeella. Vuonna 2018 toteutetun hankkeen aikana rakennettiin myös leikkipuisto talon toiseen päätyyn.
Kesäteatteriesitykset ovat sujuneet hyvin.
– Koronapandemia tosin vähän hidasti toimintaa, mutta muuten on mennyt hienosti ja yleisö on löytänyt paikalle. Tekstit ollaan kirjoitettu porukalla jo useampana vuonna, ryhmään itsekin kuuluva Kivelä kertoo.
Ideasta seurasi seuraava, kun uusien puitteiden myötä ryhmän ohjaajana toimineella Anni-Veera Aitolehdellä heräsi ajatus isommasta tapahtumasta.
– Siitä syntyi Käläviän kesäteatterifestivaali, jota kyläyhdistys järjesti kahtena kesänä. Tänä vuonna jatkettiin yhden päivän mittaisena kesäteatteripäivänä. Nämä on olleet hyviä kokemuksia, mutta vielä kehitellään, millaisessa muodossa toimintaa tulevaisuudessa jatketaan, Kivelä pohtii.
Talkootöitä Entraus ja Säpinää -hankkeiden aikana tehtiin yli 1600 tuntia.
– Väkeä oli helppo saada mukaan molempiin hankkeisiin, ja etenkin leikkikenttää puuhaamassa oli myös nuorempia perheellisiä kyläläisiä. Aivan viime vuosina väestön ikääntyminen on ehkä hieman näkynyt talkooväen määrässä, mutta toisaalta kylän rajat tuntuvat hämärtyneen ja toimintaan tullaan mukaan aiempaa kauempaa, Kivelä iloitsee.
Samaan aikaan aktiivisessa kyläyhdistyksessä on kasvanut myös uutta talkooväkeä. Kylän nuoret osallistuvat aktiivisesti toiminnan järjestämiseen.
– Esimerkiksi leikkikenttään investointi on ollut minusta merkittävässä roolissa siinä, että talo tulee tutuksi lapsille. Tämä on kaikenikäisten kokoontumispaikka. Kun lapset tulevat tänne jo pienenä mukaan touhuamaan, he oppivat ympäristön ja siten myös isompana on luontaista tulla mukaan, pohtii Kivelä.
Tämä on myös käytännössä osoittautunut todeksi.
– Kesäteatterifestivaalilla meillä oli eräs nuori grillimyyjänä, ja tänä kesänä teatteripäivässä nuoriso pyöritti vohvelikahvilaa.
Tällä hetkellä Jokikylätalo on aktiivisesti ympärivuotisessa käytössä. Tiloissa järjestetään bingoa, jumppaa, teatteria ja monipuolisesti erilaisia tapahtumia. Tilaa vuokrataan perhejuhliin ja kokouksiin. Uusimpana investointina kyläyhdistys on rakentanut omalla kustannuksella terassin Jokikylätalon päätyyn.
– Talon toisessa päädyssä meillä on myös kaksi vuokra-asuntoa. Lisäksi kyläyhdistys pyörittää verollisena liiketoimintana omaa siivouspalvelua. Se tekee pääosin kotisiivouksia, ja työllistää tällä hetkellä 2-3 henkilöä. Talon ylläpitokustannuksia katetaan siivouspalvelun toiminnalla, Kivelä kertoo.
– Minusta Leader-hankkeet ovat olleet aivan ratkaisevassa asemassa siinä, että yhdistyksen toiminta on kehittynyt tälle tasolle. Ensimmäinen hanke paransi tilojen toiminnallisuutta, sen jälkeen täällä on järjestetty kaikkea aina ristiäisistä muistotilaisuuksiin.
Parantuneet harrastuspaikat ja siitä seurannut teatterin teko on kasvattanut yhdistyksen liikevaihtoa merkittävästi.
– Myös talon tunnettavuus parantunut, eikä onnistuneita tapahtumia olisi syntynyt ilman tehtyjä investointeja.
Entraus -hanke
Budjetti 32 383,00€
Tuki 60 %
Säpinää -hanke
Budjetti 36 044,00€
Tuki 60 %
Teksti: Helena Koivusalo
Kuvat: Kälviän Jokikylän kyläyhdistyksen arkisto, Helena Koivusalo
