isse-hanke
Taide. Yhdessätekeminen. Hyvinvointi.
ISSE-hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Kansantaiteenkeskuksen ympäristöön yhteisöllinen ITE-taidepuutarha ja levittäytyä työpajojen kautta koko Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelle. Tavoitteena oli tuoda esiin taiteesta, luonnosta ja ympäristöstä saatavia hyvinvointivaikutuksia. Hankkeen keskeisinä toimijoina olivat Pirityiset ry ja paikalliset toimijat, joiden kanssa erilaiset projektit toteutettiin yhteistyössä.
Hankkeen aluksi järjestettiin aloitusseminaari, jossa alustettiin hanke ja kuultiin ITE-taide ja ympäristöaiheisia puheenvuoroja. Erilaisia työpajoja ja tapahtumia järjestettiin
Kaustisella ja ympäri maakuntaa: Taidekoteja linnuille, Soiva polku, Niksibetoni, Minä ja luonto, Graffitityöpaja, Toholammin Tilkkulehmä, Vionojan Taidepolku,
Taidetoukokuu, Tarinasta Taidetta, Puron taideaita ja Tuikkaa tallaan.
Kansantaiteenkeskuksen ympäristö siistittiin ja kunnostettiin Taidepuistoksi. Taidepuistoon toteutettiin iso ympäristö- ja yhteistötaideteos Taivaanlaasijat, kiviaita saatiin kukkimaan, sekä perustettiin 21 syötää kasvia sisältävä Yrttipenkki. Taidepuistossa järjestettiin myös monenlaisia tapahtumia. Palvelukeskus Iltaruskoon toteutettiin
aistipuutarha.
Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Kansantaiteenkeskuksen ympäristöön yhteisöllinen ITE-taidepuutarha, jossa koko Kaustinen on näkyvästi mukana. Keski-
Pohjanmaan alueella oli myös tarkoituksena järjestää erilaisia ympäristö- ja yhteisötaideteemaisia työpajoja. Hankkeen tavoitteena oli keskittyä aluksi
Kansantaiteenkeskuksen lähiympäristöön, jossa on useita mielenkiintoisia ja inspiroivia alueita ympäristötaideteoksille. Tavoitteena oli yhdistää ITE-taidetta ja kasveja, maisemaa ja ihmisiä yhteisölliseksi ympäristötaiteen ja ITEtaiteen puutarhaksi. Muita erityiskohteita suunnitelmassa olivat mm. palvelukeskus
Iltarusko ja 13-tien varrella sijaitseva lämpökeskus.
Keskeinen osa taidepuutarhahanketta oli toteutuksen toiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Suunnittelu- ja perustamisvaiheen jälkeen puutarhan hoidosta ja ylläpidosta oli tarkoitus
tulla kustannuksiltaan alhaista talkootoimintaa. Tavoitteena oli yhdistää ihmisiä sekä tuoda esiin taiteen, ympäristön ja luonnon hyvinvointivaikutuksia.
ISSE-hankkeen ja ITE-puutarhan oli tarkoitus jäädä hankkeen jälkeen kehittyväksi kokonaisuudeksi, joka uudistuu ja muuttuu sekä luonnon kiertokulun että maltillisesti
lisättävien teosten myötä.
Hanke käynnistyi 2016 hanketyöntekijä Pirjo Palosaari-Penttilän johdolla. Maaliskuussa pidettiin Kaustisen Kansantaiteenkeskuksessa seminaari, johon oli kutsuttu paikallisia
toimijoita ja hankkeeseen liittyviä yhteistyökumppaneita keskustelemaan ja ideoimaan. Kesällä toteutettiin työpajoja ympäri maakuntaa: taidekoteja rakennettiin linnuille
Lestijärvellä, Perhossa, Ullavassa, Toholampilla ja Kaustisella. Niksibetoniin tutustuttiin Kälviällä, Lohtajalla ja Kaustisella, ja Vetelissä päästiin vielä rakentamaan tuulikelloja Soivalle Polulle.
Hanke oli myös mukana järjestämässä Keski- Pohjanmaa seminaaria heinäkuussa. Seminaarin innostavana puhujana kuultiin Mato Valtonen. Kansantaiteenkeskuksen ympäristö alkoi muuttua kun Houkutuspoika teos saapui, ja kiviaidan päälle istutettiin keltamaksaruohoa.
Soiva Polku -työpajat
Vetelin Taidekartanon ja Perhonjoen välissä on alue, jonka esihistoriallinen luonne innosti suunnittelemaan ja toteuttamaan työpajan. Alueella on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt tulisija ja kampakeraamisen ajan esineistöä. Mennyt aika, nykyinen ja tuleva ovat voimakkaasti läsnä joen jyrkän rantatörmän maisemassa. Virtaava vesi on suonut rannan asukkaille elämisen edellytykset ja paikka kaikuu ikuisia tarinoita. Tuulikello esineenä sopi tähän ajatukseen ja niistä yhteisesti rakennettu Soiva Polku toteuttaa ideaa.
Vetelin taidekartanolla pidettiin kesäkuussa 2016 viisi Soiva Polku työpajaa, joissa rakennettiin tuulikelloja. Pajoihin osallistui kaikenikäisiä tekijöitä ja jokaisen persoonallinen kädenjälki jäi näkyviin kierrätysmateriaalista valmistettuihin tuulikelloihin. Pilttipurkin kannet, vanhat puukauhat, hevosen häntäjouhet, avaimet, kaulakorut, mutterit, sähkökelat ja muut esineet muuntuivat hauskoiksi kokonaisuuksiksi. Tuulikellot olivat esillä kesän ajan Vetelin Taidekartanolta lähtevän polun varressa.
Heinäkuun 2016 alussa ISSE-hanke järjesti niksibetonityöpajat Lohtajalla, Kaustisella ja Kälviällä. Opettajana toimi tekniikan kehitellyt niksibetonimies Raimo Flink, joka kertoi pajojen alussa, mitä niksibetoni on ja missä sitä pystyy hyödyntää. Niksibetoni on sementtiä, johon on lisätty koneellisesti poistotekstiileistä jauhettua keinokuitutilkkua. Niksibetonista voidaan valmistaa esimerkiksi puutarhan kiveyksiä ja taideteoksia.
Pajoissa niksibetonitekniikkaa kokeiltiin valmistamalla yhdessä taideteos. Lohtajalle Marinkaisten nuorisoseuran pihapiiriin rakennettiin Onnenpuu, Kaustiselle Kansantaiteenkeskuksen pihaan Rinkula-teos ja Kälviälle Marttakodille Martta-patsas. Epävakaasta säästä huolimatta pajoihin saapui innokkaita osallistujia ja tarpeen vaatiessa teokset pystyttiin rakentaa sisätiloissa.
Taidekoteja linnuille -pajoissa lapset ja aikuiset koristelivat linnunpönttöistä siivekkäille taidekoteja. Pönttöjen rakentamista ja niiden luovaa koristelua ohjasi Olga Melet-Pajuoja Perhossa ja Paula Tiala Toholammilla, Ullavassa, Lestijärvellä ja Kaustisella. Työpajat pidettiin touko-heinäkuussa 2017.
Suomi 100 vuoden kunniaksi Toholammilla toteutettiin keväällä 2017 alikulun maalaustyöpaja. Maalaustyöpajaan osallistui ryhmä Toholammin kahdeksasluokkalaisia, joita ohjasivat Jenna Nuorala ja Heli Ala-Korpi. Työpaja oli osa Pirityisten ISSE-hanketta ja toteutettiin yhteistyössä Toholammin kunnan kanssa.
Ennen varsinaista alikulun maalausta ryhmäläiset perehtyivät seinämaalauksiin ja maalaustekniikoihin. Maalausten lähtökohdaksi valikoitui vuorovaikutteisuus ja oppilaiden tekemistä luonnoksista valittiin alikulkuun sopiva kokonaisuus. Kokonaisuus hahmoteltiin pienoiskoossa valmiiksi, joten alikulkuun siirryttäessä oli teosten tulevat sijainnit jo valmiiksi mietittyinä.
Alikulun seinät olivat maalattu etukäteen valitulla vaaleansinisellä sävyllä, joten teosten työstäminen käynnistyi nopeasti. Teosten suuren koon vuoksi hahmottelussa käytettiin apuna piirtoheitintä ja maalaustekniikaksi valikoituivat pensselit ja spraymaalit. Projektin haasteena oli seinien kosteus, mutta vaikeudet voitettiin ja teokset valmistuivat hyvässä tahdissa.
Ahkerien ja lahjakkaiden oppilaiden toimesta alikulku sai uuden raikkaan ilmeen, jota jo tekohetkellä ohikulkijat jäivät ihastelemaan ja kehumaan. Muutaman päivän kestäneen työpajan tuloksena syntyi maalauksia, joiden edessä voi ottaa kuvia esimerkiksi poseeraamalla sateenvarjon kanssa, potkaisten palloa tai vaikkapa puhaltaen saippuakuplia.
Kesällä 2017 rakennettiin yhteisöllinen ympäristötaideteos Ullavaan taiteilija Veikko Vionojan (1909–2001) maalausten maisemiin.
Vionojan ikkunat -taidepolku esittelee Vionojan teoksia ja niiden syntymaisemia. Polulle on ripustettu kymmenkunta ikkunanpokaa infoteksteineen. Infoteksteissä kerrotaan sekä Vionojasta että maalauksesta, jonka taiteilija on maalannut näkymästä. Voit ladata taidepolun kartan itsellesi tästä.
Polku on ideoitu ja toteutettu yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Taidepolun rakentaminen aloitettiin Taide Vionojalla torstaina 22. 6., ja polku avattiin Taide Vionojan avajaisten yhteydessä maanantaina 26.6. Ikkunanpokat ja infotekstit kerätään pois talveksi, mutta ripustetaan uudelleen paikoilleen kesällä 2018.
”Kaikki hyvät oivallukset tulevat
jostain, ei mistään, yhtäkkiä vaan
tulee jostain oikein kaunis ja
elävä, jota ei voi vastustaa. Ne oli
niitä keväthangilla hiihtelyitä,
jotka päätyivät kuin toiseen
maailmaan, jossa oli ihan kipeä
onnellisuus, jota ei osaa sanoilla
ilmaista. Ne oli niitä kesäyön
sietämättömiä onnen hetkiä. Ne
ovat niitä, joista ei voinut puhua.
Ne olivat liian hyviä sanoilla
raadeltaviksi.”
– Veikko Vionoja
Heinäkuun alussa 2017 järjestettiin Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen ympäristössä kolmipäiväinen taidetyöpaja lapsille. Työpajan teemana oli luonto ja aihetta käsiteltiin piirtämällä, maalaamalla, leikkimällä, keskustelemalla ja yhteistä installaatiota rakentamalla. Lintujen elämä oli yksi pajan aiheista. Osallistujat rakensivat päivittäin isoa linnunpesää puusta. Pesään maalattiin kivisiä linnunmunia ja lapset ideoivat teokseen myös osallistavan ulottuvuuden. Pesän viereen aseteltiin lintukehikko, johon jokainen ohikulkija sai lisätä materiaalia kesän aikana.
Työpajan aikana tutustuttiin myös Kansantaiteenkeskuksessa esillä oleviin taidenäyttelyihin. Taide tuli tutuksi monella tapaa tekemisen ja kokemisen kautta. Pajan lopuksi pystytettiin näyttely Kansantaiteenkeskuksen sisääntulon läheisyyteen. Näyttelyssä oli esillä lasten maalauksia sekä yhteinen pesä teos. Näyttely oli esillä kesän ajan. Ohjaajina toimivat kuvataiteilijat Maria Leppänen ja Tiina Palola.
Kädentaitoja Toholammilla
ISSE-hanke kävi esittäytymässä Järjestöjen pyöreä pöytä -tilaisuudessa Toholammilla 26. syyskuuta. Tilaisuus järjestettiin Pajamäen perinnekeskuksen tunnelmallisessa ympäristössä.
Illan yhteydessä pidettiin kädentaitopaja, jossa osallistujat valmistivat syksyisen kranssin. Sää suosi ja työskentelimme perinnekeskuksen pihassa kauniissa ilta-auringossa.
Pihlajanmarjoja ja orapihlajanmarjoja pujoteltiin rautalankaan helminauhoiksi, joista saatiin taivuteltua erilaisia muotoja. Marjakoristeet kiinnitettiin yhteiseen heinäkranssiin, joka jätettiin koristamaan Pajamäen pihapiiriä.
Leppoisan työskentelyn lomassa syntyi paljon mielenkiintoisia keskusteluja ja uusia kontakteja.
Taidetoukokuu: ITU
Taidetoukokuu tarjosi monenlaista mukavaa puuhaa lapsille Kansantaiteenkeskuksen Taidepuistossa. Kesäinen ja aurinkoinen sää suosi tapahtumapäiviä.
Pajalan päiväkoti, esikoululaiset, perhepäivähoidon piirissä ja kotihoidossa olevat lapset sekä alakoulun 1.-2. luokkalaiset vierailivat Taidepuistossa toukokuun aikana.
Taidepuiston teoksiin tutustuttiin erilaisten leikkien ja luovan tuominnan kautta. Ohjaajina toimivat ISSE-hankkeen työntekijöiden lisäksi Kaustisen Evankelisen Opiston lapsi- ja perhetyön opiskelijat.
Kaustisen yläkoululaiset osallistuivat kaksiosaiseen työpajaan, jonka aiheena oli Jälki.
Kotipaikka ja kasvuympäristö vaikuttavat monella tavalla. Nuorille on tärkeää näkyä ja tulla nähdyksi. Jälki-työpajan tavoitteena oli huomioida nuori osana yhteisöä ja antaa mahdollisuus jättää pysyvä jälki omaan kulttuuriympäristöön yhteisen taideteoksen muodossa.
Työpajan ensimmäinen osa toteutettiin koululla. Luokissa järjestetty työpaja sisälsi läsnäoloon ja havainnointiin ohjaavia harjoitteita, joissa huomio kiinnittyi aistimiseen, erityisesti tuntoaistiin omissa käsissä. Lopuksi tehtiin kuvallisen ilmaisun tehtävä, jossa jokainen oppilas piirsi kädenjälkensä aistimuksineen yhteiselle isolle paperille.
Työpajan toista osaa varten yläkoululaiset saapuivat Kansantaiteenkeskukseen. Keholliseen herättelyyn ohjaavan harjoitteen jälkeen siirryttiin varsinaisen taideteoksen tekemiseen. Kaustinen salin sivukäytävän kallioon painettiin jokaisen kädenjälki. Jäljen jättäjä mietti kalliota koskettaessaan hetkeä, aikaa ja läsnäoloa. Tunnelma oli herkkä ja rauhallinen. Kolmen vuoden päästä on taas uusien yläkoululaisten aika jättää jälkensä.